Pääkirjoitus 9/2014
Viime kesä tuntuu olleen otollinen ainoastaan mielensäpahoittajille. Ensin kesäkuu oli ihan liian kylmä ja sateinen, jotta olisi voinut tehdä mitään kesäisen hauskaa. Sitten alkoi heinäkuu, jonka aikana koettiin ennätyksiä sivuava helleputki. Ihan liian kuumaa tehdä mitään kesäisen hauskaa.
Periaatteessahan tuo kuulostaa aivan ihanteelliselta kesältä elokuvien kannalta. Jos aurinko polttaa tai sade piiskaa punaiseksi, mitä muuta tekemistä voisi olla kuin pidellä säitä elokuvateatterin suojassa? Ihme kyllä moinen skenaario ei kesällä toteutunut.
Jo keväällä analyytikot ennustivat, että Pohjois-Amerikan, eli suurimman elokuvamarkkina-alueen lipputulot putoaisivat kesän aikana kymmenisen prosenttia. Syiksi he esittivät jalkapallon MM-kisoja ja muutaman takuuvarman hitin siirtymisen – näistä esimerkkejä olivat Paul Walkerin kuoleman vuoksi siirtynyt Fast & Furious 7 sekä tuotanto-ongelmista kärsinyt Pixar-uutuus Good Dinosaur.
Sitten alkoi tulla todellisia lukuja: ensimmäisen kesäsesongin kuuksi laskettavan toukokuun lippukassatulot jäivät alhaisimmiksi neljään vuoteen; kesäkuu jäi edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta 16 prosenttia ja heinäkuu peräti huimat 30 prosenttia – se oli huonoin elokuvaheinäkuu Pohjois-Amerikassa 12 vuoteen.
Tuliko teattereihin siis huonoja elokuvia? Olivatko viihdeyleisöt siis kääntäneet selkänsä elokuville? No eivät tietenkään.
Syyskuun alussa tilastot osoittivat, että Pohjois-Amerikassa viimeiseksi kesäkauden kuukaudeksi katsottu elokuu teki kaikkien aikojen ennätyksen lippukassatuloissa. Ensimmäistä kertaa tilastoinnin aloittamisen jälkeen elokuussa elokuvissa käyneet kantoivat kassoille yli miljardi dollaria. Nousua edellisvuoteen oli reippaat kymmenen prosenttia.
Alkukesän ongelma ei ollut siinä, etteikö teattereihin olisi tullut menestyselokuvia, ne vain eivät menestyneet tarpeeksi verrattuina tuotanto- ja markkinointibujdetteihinsa. Esimerkiksi The Amazing Spider-Man 2, Godzilla ja X-Men: Days of Future Past keräsivät kaikki avausviikonloppunaan yli 90 miljoonaa dollaria – mutta jo seuraavana viikonloppuna niiden suosio lähti jyrkkään luisuun. Studiot varmaan miettivät, onko tosiaan järkevää sulloa vuosiin 2015–2017 pariakymmentä tällä hetkellä suunnitteilla olevaa supersankarielokuvaa.
Kesän isoimpia menestyksiä olivat elokuvat, joiden menestykseen kaikki eivät uskoneet, kuten Maleficent – Pahatar ja Guardians of the Galaxy. Ne osoittavat, että tällä hetkellä studioiden on tasapainoiltava mielenkiintoisella köydellä. Toisaalta niiden on luotettava olemassa olevien franchise-elokuvien ja brändien vahvuuteen, toisaalta niiden on pystyttävä vakuuttamaan selvästi aavistuksen kyllästyneet katsojat siitä, että turvallisen tutulta vaikuttavassa elokuvassa on myös jotain uutta ja ihmeellistä.
Jouni Vikman
Päätoimittaja
PS. Suomessa tilastojen mukaan tällä hetkellä mennään vuositasolla laahataan noin viisi prosenttia viimevuotisesta. Tasaista menestystä ovat ylläpitäneet kotimaiset hitit.