Kahden nuoren naisen rakkaustarinasta kertova ranskalaiselokuva sai kriitikot haltioihinsa Cannesissa viime keväänä. Adèlen elämä: osat 1 ja 2 valloitti myös festivaalin tuomariston. Se voitti Kultaisen palmun, joka jaettiin poikkeuksellisesti ohjaajan ja kahden päänäyttelijän kesken.

Abdellatif Kechichen ohjaama elokuva perustuu Julie Maroh’n sarjakuvaan. Nimihenkilö on 15-vuotias tyttö (Adèle Exarchopoulos), jolla on elokuvan alussa romanssi samaa luokkaa käyvän söpön Thomasin kanssa. Poika osoittautuu kuitenkin hevirokkia kuuntelevaksi tylsimykseksi, joka ei ymmärrä mitään Adèlen lempiaiheesta kirjallisuudesta. Suhde jää lyhyeksi, ja ehkä alun perinkin Adèle ryhtyi siihen vain ystäviensä yllyttämänä.

Adèle tunteekin enemmän vetoa tyttöihin, kuten pari koulun välitunnilla tapahtuvaa kohtausta osoittavat. Intiimit hetket luokkatoverin kanssa koulun pihalla ja vessassa saavat kuitenkin nolon lopun.

ILMOITUS (SISÄLTÖ JATKUU ALLA)

Kun Adèle huomaa pari vuotta vanhemman taideopiskelija Emman (Léa Seydoux), se on menoa. Adèle näkee Emman ensin vain ohimennen muttei voi unohtaa tämän siniseksi värjättyjä hiuksia. He kohtaavat uudelleen dekadentissa homobaarissa.

Syntyy intohimoinen rakkaustarina nuoren ja viattoman Adèlen sekä kapinallisen ja kokeneemman Emman välillä. Adèlen ystävät eivät ymmärrä hänen uutta suhdettaan, vaan häntä nöyryytetään koulussa julmasti. Adèle on kuitenkin onnellinen. Hän viettää Emman kanssa aikaa puistossa, he käyvät mielenosoituksissa ja rakastelevat.

Kuten nimikin sanoo, tarina on kaksiosainen. Puolenvälin jälkeen Emman ja Adèlen suhde muuttuu. Pari on keski-ikäistynyt tai ainakin aikuistunut. Adèle on nyt opettaja ja kotirouva. Emma on oikea kuvataiteilija – tai ainakin tulossa sellaiseksi. Emman sininen tukka on hävinnyt, nyt väri on luonnollinen. Onko se merkki intohimon vai kapinallisuuden häviämisestä? Ehkä molemmista. Adèlen ja Emman suhde jatkuu kypsempänä, mutta siihen on tullut myös säröjä.

Kechiche kertoo rakkaustarinan perinpohjaisesti. Kolmituntinen elokuva rakentuu pitkistä kohtauksista, yltäkylläisestä dialogista ja naturalistisesta kuvauksesta. Alkupuoli on täynnä uteliasta etsintää ja nuorta intohimoa. Toinen puolisko on tasaisempi mutta yhtä vahva. Elokuvan jännite syntyy puolenvälin jälkeen toisin keinoin.

Kohua herättäneet rakastelukohtaukset ovat pitkiä eikä niissä peitetä mitään. Alkuperäinen sarjakuvakin sisältää seksiä ja alastomuutta, mutta Kechiche vie elokuvassa kaiken pidemmälle. Erotiikka on kaikkea muuta kuin hienovaraista. Adèle ja Emma nuolevat toisiaan monissa eri asennoissa, läpsivät toisiaan pyllylle ja vetävät hiuksista. Katsojan päätettäväksi jää, onko puuha kiihottavaa vai kiusallista, mutta ehkä ei ole suositeltavaa katsoa elokuvaa isän ja äidin kanssa.

Seksikohtaukset ovat kuitenkin vain pieni osa elokuvaa. Tärkeämpää on se, että Adèlen ja Emman rakkaustarina etenee luontevasti ja raikkaasti. Arkisista tilanteista ja keskusteluista kasvaa voimakas ja syvälle menevä elokuva.

/ 5 tähteä