Barbara

17.8.2012 10:23
MAA VUOSI GENRE ENSI-ILTA 17.08.2012

Saksalaisen Christian Petzoldin ohjaama Barbara palkittiin helmikuussa Berliinin elokuvajuhlilla Hopeisella karhulla parhaasta ohjauksesta.

Elokuva sijoittuu 1980-luvun alun Itä-Saksaan. Nina Hoss esittää lääkäriä, joka on saanut pakkosiirron Berliinistä provinssiin. Barbara työskentelee pienessä sairaalassa, ja asuntokin on vaatimaton.

Karkotuksen syynä on Barbaran hakemus, jossa hän on ilmaissut halunsa muuttaa länteen. Viranomaiset eivät siksi jätä Barbaraa maaseudullakaan rauhaan, vaan hänen arkeensa kuuluu nöyryyttäviä kuulusteluja ruumiintarkastuksineen.

Lastenlääkärinä toimiva Barbara pitää etäisyyttä kollegoihinsa, jotka pitävät häntä kopeana. Nuori ylilääkäri André (Ronald Zehrfeld) yrittää ottaa kontaktia Barbaraan, joka ei kuitenkaan lämpene. André vaikuttaa vilpittömän ystävälliseltä ja avuliaalta, mutta Barbara pelaa varman päälle. Ystävällisyys saattaa olla vain teeskentelyä ja salaisen poliisin järjestämää seurantaa.

Onko André salaisen poliisin palveluksessa vai ei? Onko hänen myötätuntonsa näyteltyä. Voiko hän olla yhtä aikaa sekä Stasin agentti että luotettava kollega? Hänen motiivinsa jäävät pitkäksi aikaa hämäriksi. Barbara ei kuitenkaan näytä ottavan riskejä.

Barbaralla on länsisaksalainen poikaystävä, joka aikoo järjestää loikkaamisen länteen. Salaiset tapaamiset herättävät Barbarassa toivoa paremmasta. Länteen haluaa myös Barbaran nuori potilas Stella, joka toivoo tulevalle lapselleen parempaa tulevaisuutta. Barbara on tunnollinen lääkäri, joka yrittää auttaa nuorta potilastaan kaikin tavoin.

Petzold on luonut todentuntuisen kuvan 1980-luvun Itä-Saksasta, jossa viranomaisten seurannan alla eläminen on arkipäivää. Vainoharhainen tunnelma on suorastaan pelottavan uskottava, ja se perustuu pieniin yksityiskohtiin. Länsimaissa tavalliset asiat kuin merkkisavukkeet ja sukkahousut ovat Itä-Saksassa ylellisyystavaraa. Trabant-mies ihailee tien reunaan parkkeerattua länsi-Mersua. Stasin vakoojat eivät ole univormupukuisia kovanaamoja vaan arkisen näköisiä virkamiehiä. Naapuriin tai pianonvirittäjään ei välttämättä uskalla luottaa.

Ylpeästi nimiroolin kantava Hoss on näytellyt useissa aiemmissakin Petzoldin ohjaustöissä, kuten muun muassa elokuvassa Jerichow (2008), joka ei meillä saanut teatterilevitystä. Hossin päärooli bestseller-filmatisoinnissa Valkoinen masai (2005) sen sijaan nähtiin meilläkin.

Barbara on varmalla kädellä ohjattu ja poikkeuksellisen uskottava draama, jonka voimaa kuitenkin heikentävät monet tyhjäkäyntiset jaksot. Barbara tuntuu suuren osan elokuvaa vain juovan kahvia tai ajelevan pyörällä paikasta toiseen. Päämäärättömyyttä voisi kuvata muutenkin kuin haahuilemalla päämäärättömästi. Siksi on pakko todeta, että samaa aihetta kuvattiin paremmin esimerkiksi Stasin toiminnasta kertovassa Muiden elämässä (2006). Mieleen tulee myös Wolfgang Beckerin ostalgiahuumaa nostattanut draamakomedia Good Bye Lenin! (2003). Barbara ei ole yhtä mielenjäävä tapaus mutta siitä huolimatta vahva osoitus Petzoldin ohjaajankyvyistä.

Barbara -elokuvan traileri


Elokuvatraileri Filmtrailer.com in kanssa

Lisää luettavaa