Beasts of the Southern Wild on yksi vuoden elokuvatapauksia.
Pienellä budjetilla tuotettu indie-elokuva sai ensi-iltansa Sundancen elokuvafestivaaleilla, joilla se voitti draamaelokuvien pääpalkinnon. Sen jälkeen Beasts of the Southern Wild on saanut ylistäviä arvioita kaikkialla missä sitä on esitetty. Kansainvälisiä palkintojakin on sadellut Sundancen jälkeen. Cannesissa Beasts of the Southern Wild voitti kultaisen kameran ja kolme muuta palkintoa.
Suomessa Beasts of the Southern Wild nähtiin syksyllä Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalin avauselokuvana. Hienoa, että se pääsee nyt myös laajempaan teatterilevitykseen.
Elokuva perustuu Lucy Alibarin näytelmään Juicy and Delicious, josta ohjaaja Benh Zeitlin on ottanut mukaan olennaisen elementin: isän ja tyttären suhteen. Zeitlin ja toisena käsikirjoittajana toiminut Alibar siirsivät tapahtumat New Orleansin ympäristöä muistuttavalle tulva-alueelle.
Nuori tyttö nimeltä Hushpuppy elää isänsä Winkin kanssa rähjäisessä asuntovaunussa Bathtub-nimisessä yhteisössä. He asuvat tulvapadon väärällä puolella, mutta Hushpuppyn mielestä se on maailman kaunein paikka. Äiti on kuollut ja isä juo rankasti.
Yhteisön jäsenet ovat köyhää väkeä, mutta he tuntuvat olevan sovussa ympäröivän luonnon kanssa. Kalaa ja katkarapuja vesistöissä riittää. Viina maistuu, ja sitä saa lisää keittämällä pontikkaa. Vene rakennetaan vaikka rikki menneen auton korista. Wink haluaa opettaa Hushpuppylle käytännön asioita kuten kalastamista ikään kuin aavistaen kuolevansa pian. Wink on usein tyly, ja Hushpuppy joutuu jakamaan ruoan koiran kanssa. Silti isän ja tyttären suhde vaikuttaa läheiseltä.
Beasts of the Southern Wild on kuvattu 16-millisellä filmillä aidoilla tapahtumapaikoilla, soilla ja rämeisessä luonnossa. Tunnelmat ovat alussa karun realistisia, mutta vähitellen Beasts of the Southern Wild muuttuu kiehtovaksi fantasiaksi.
Koko ajan ympärillä on lähestyvän myrskyn uhka. Tulva saattaa vallata koko alueen milloin tahansa. Hushpuppy näkee ympärillään esihistoriallisia hirviöitä, joista elokuva on saanut nimensä. Hirviöt palaavat maan päälle pohjoisnavalta, sulaneen jään alta.
Hushpuppyn näkemistä hirviöistä tulee väistämättä mieleen Hassut hurjat hirviöt -elokuva ja -kirja tai Liisa Ihmemaassa. Erona on se, että tässä elokuvassa hirviöt ovat osa todellisuutta. Hushpuppy ei tee matkaa salaperäiseen maahan, vaan hirviöt ovat osa samaa ympäristöä, jossa hän isänsä kanssa asuu. Hirviöt ovat peräisin Hushpuppyn mielikuvituksesta, mutta ne ovat hänelle täyttä totta. Hän ei tee eroa todellisuuden ja kuvitelmien välillä, ja katsoja näkee tapahtumat tytön näkökulmasta.
Elokuvasta tulee mieleen myös Terrence Malickin tuotanto ja erityisesti maaseudulle sijoittuva Viattomuuden aika. Beasts of the Southern Wild on kuitenkin jotain täysin omintakeista. Se on taianomainen yhdistelmä dokumentaarista kuvaustyyliä ja mielikuvituksellista fantasiaa.
Näyttelijät ovat amatöörejä ja paikallista väkeä. Hushpuppyä esittävä Quvenzhané Wallis on hämmästyttävä löytö. Kuvausten aikaan vasta kuusivuotias Wallis on niin aito ja luonteva fantasiamaailmassaan, että ei ihme, että hänelle on povattu peräti Oscar-palkintoa.
Winkiä esittävä Dwight Henry on todellisessä elämässä leipuri. Elokuvan tekijät joutuivat suostuttelemaan häntä pitkään Hushpuppyn isän rooliin. Onneksi Henry lopulta suostui, sillä hän istuu rooliinsa täydellisesti.
Ennen kaikkea Beasts of the Southern Wild on häikäisevä suoritus Benh Zeitliniltä. Nuori esikoisohjaaja on synnyttänyt valloittavan mestariteoksen, jollaisia tulee vastaan harvoin.
Seuraavaa Zeitlinin elokuvaa kohtaan kohdistuukin suuria odotuksia. Hän suunnittelee Italiaan sijoittuvaa elokuvaa, joka kertoo afrikkalaisista maahanmuuttajista.
Beasts of the Southern Wild -elokuvan traileri
Elokuvatraileri Filmtrailer.com in kanssa