Ruotsalaisohjaaja Roy Anderssonin toinen pitkä elokuva vuodelta 1975 on junnaavan hitaasti etenevä mutta visuaalisesti omaperäinen tarina.
Ruotsalaisohjaaja Roy Andersson (s. 1943) on ohjannut pian 40-vuotisen uransa aikana vain neljä pitkää elokuvaa. Elokuvien välissä hän on tehnyt satoja mainoksia.
Kino Engelin ohjelmistoon tullut Giliap (1975) on Anderssonin toinen elokuva. Sen jälkeen hän piti peräti 25 vuoden tauon pitkistä elokuvista. Syynä oli Giliapin katastrofaalisen huono vastaanotto, joka ajoi Anderssonin vararikon partaalle. Onneksi Andersson teki 2000-luvulla paluun pitkän elokuvan pariin loistavilla töillään Toisen kerroksen lauluja (2000) ja Sinä elävä (2007).
Giliap on omalaatuinen, junnaavan hitaasti etenevä tarina, joka sijoittuu Busarewski-nimiseen hotelliin. Sinne pestautuu tarjoilijaksi nuori mies (Thommy Berggren), jota aletaan kutsua nimellä Giliap. Hotellissa vallitsee alakuloinen tunnelma, ja henkilökunnan jäsenet ovat toinen toistaan kummallisempia.
Giliapissa on jo nähtävissä Anderssonin myöhemmistä elokuvista ja mainoksista tuttu omaleimainen visuaalinen tyyli. Kamera ei juuri liiku, mutta kuvat kertovat paljon.