Sarjakuvasankari Hellboy on suureksi onnekseen saanut taakseen Guillermo del Toron kaltaisen visionäärin. Meksikolainen ohjaaja-käsikirjoittaja esitteli kovaksi keitetyn lainvalvojan suurelle yleisölle vuonna 2004 julkaistussa elokuvassa, joka houkutteli yllättävän monet kriitikot, tavalliset katsojat ja sarjakuvafanit karkean, punaisen pelastajan puolelle. Kolminkertaista Oscar-voittajaa, hämmästyttävää Pan’s Labyrinth -mestariteosta (2006) seuraa Hellboyn jatko-osa, joka vain vahvistaa uskoa siihen, että del Toron rikkaasta mielikuvituksesta voi purkautua mitä hyvänsä.
Väärinymmärretty muskelimonsteri Hellboy (Ron Perlman) työskentelee yhä Paranormaaliuksien tutkimus- ja kehitysvirastossa, jonka salaisena tehtävänä on pitää maa-planeetalla toisinaan mellastavat satuolennot aisoissa. Urotöiden sijaan sarvekas sankari nauttisi mieluummin muutaman sikarin ja rentoutuisi pyrokineettisen tyttöystävänsä (Selma Blair) kainalossa. Arvaamaton kohtalon koura kuitenkin kahmaisee Hellboyn ennennäkemättömälle matkalle.
Ihmiskunnan ja haltijoiden muinaisen rauhansopimuksen rikkoutuessa maanpäällinen helvetti on valmis roihahtamaan valloilleen. Näkymättömän valtakunnan kruununperijän, prinssi Nuadan (Luke Goss), angsti raakalaismaisia ihmisiä kohtaan on kasvanut niin suureksi, ettei ainakaan omien ranteiden viiltely tukahduta kyltymätöntä vihaa. Niinpä anarkistinen prinssi päättää herättää vuosituhansia uinuneen voittamattoman armeijan, jonka avulla hän uskoo puhdistavansa maapallon viheliäisistä ihmishirviöistä. Kaikki ei suju aivan säälimättömän suunnitelman mukaan, kun prinssin suuruudenhulluus saa vastaansa Hellboyn mustalla huumorilla höystetyn taistelutahdon.
Punainen pirulainen ja tämän kirjaimellisesti kuuma tyttöystävä saavat avukseen elokuvan ensimmäisestä osasta tutun kalamaisen vesieliö Abe Sapienin (Doug Jones) ja tiimiin uutena tulokkaana liittyvän protoplasmaisen Johann Kraussin (John Alexander, James Dodd), jonka äänenä toimii Seth MacFarlane (Family Guy). Prinssi Nuadan mielipuolista kostonhimoa tasapainottaa tämän lempeä kaksoissisar Nuala (Anna Walton). Hellboyn johtamana sekalainen joukkio vaeltaa ihmeellisiin maailmoihin, joissa mielikuvitushahmot ruumiillistuvat.
Monivivahteinen elokuva on mutkattoman sarjakuvamainen yhdistelmä sarkastista huumoria, kekseliästä metafysiikkaa ja tyylikästä toimintaa. Toisinaan liikaakin sillisalaatilta tuntuvaan tarinaan on lisätty myös film noirin innoittamaa romantiikkaa, upeita tolkienmaisia taruolentoja, huvittavan takakireitä byrokraatteja ja erikoismaininnan ansaitseva, valloittava Barry Manilow -lauluesitys, joka huuhdotaan alas muutaman oluen varjolla. Lopputulos on toki viihdyttävä, mutta hienovaraisesta ja tarkasti suunnitellusta kerronnastaan tunnettu del Toro antaa tällä kertaa yltäkylläisyyden voittaa johdonmukaisuuden ja yhtenäisyyden.
Hellboy-jatko-osan heikkous on sen kiireisen hajanainen juoni, joka yrittää yhdellä kertaa haukata pienen palan lukuisasta eri genrestä syventymättä kunnolla yhteenkään. Elokuvan ehdoton vahvuus piileekin sen inhimillisissä päähahmoissa ja ainutlaatuisissa satuolennoissa, jotka näyttävät hätkähdyttävän todellisilta. Pohjimmiltaan herkän Hellboyn tympeä huumorintaju puree yhä, mutta kaikista sydämellisin hahmo on kalamainen Abe, jolle on ansaitusti suotu tarinassa aiempaa keskeisempi rooli. Lisäksi hämäristä kaasuista koostuva, ikivanhalta sukelluspuvulta näyttävässä asussa häärivä Johann Krauss on virkistävän persoonallinen ilmestys. Käsinkosketeltavaa epätoivoa ja osittain oikeutettuakin raivoa elokuvaan tuo uhkaa huokuva prinssi Nuada, joka kaikessa pahuudessaan on yllättävän moniulotteinen. Harmillisen pinnalliseksi jäävän hahmon ristiriitaisten ajatusten selvittelyyn olisi voitu omistaa enemmän aikaa.
Kiinnostavilta päähahmoilta ja täysin ohimennen käsitellyltä, keinotekoiselta kultaiselta armeijalta show’n varastaa mitä uskomattomimpia otuksia sisältävä, piilossa lymyävä kummajaisjoukko. Haltijoiden rapistuneen kaunista valtakuntaa kiehtovampi on New Yorkin Brooklyn-sillan alta paljastuva salattu Troll Market – varsinainen friikkisirkus, jonne del Toron mielikuvituksen syvimmistä koloista ulos ryömineet luonnonoikut ovat tulleet nostamaan maljan omalle outoudelleen. On kiinnostavaa nähdä, onnistuuko taikurimainen del Toro jälleen muuntamaan mahdottomuudet todeksi seuraavassa omituisten otusten kerhokokoontumisessa, J.R.R. Tolkienin fantasiakirjaan perustuvassa Hobitissa.