Elokuvan keskiössä on One-Eye-niminen mykkä ja yksisilmäinen soturi (Mads Mikkelsen), jota ryhmä norjalaisia uskonmiehiä pitää vankinaan Barde nokkamiehenään. Välillä One-Eye pistetään taistelemaan jotain pian ruumiiksi päätyvää vastaan, sitten odottaa paluu häkkiin. Joukkoon kuuluu myös nuori poika, Are, joka One-Eyen vapauduttua vankeudestaan päätyy tämän ajatusten verbalisoijaksi. Matkatessaan One-Eyen kotia kohti parivaljakko kohtaa viikinkiryhmän ja päättää jatkaa matkaa heidän laivallaan. Matka on pitkä, ajoittaisen epätoivon sävyttämä, eikä kukaan joukosta arvaa mitä periltä löytyy.
Valhalla Rising on elokuvakokemuksena kaksijakoinen. Toisaalta sen arkkityyppinen päähahmo –hiljainen, lannistamaton soturi – ja symbolinen tarina kiehtovat jollain universaalilla tavalla, ilman järjen tai logiikan ainaista narinaa. Toisaalta sen tapahtumia haluaa ymmärtää, riisua naamiot tarinan päältä. Siinä suhteessa se jättää katsojansa kaipaamaan jotain tapahtumien todellista luonnetta valaisevaa. Taiteellisuus ja kokeellisuus on kannatettavaa, mutta sanoman epämääräisyys ärsyttää. Juuri kun katsoja tuntee melkein saavansa jostain kiinni, elokuva loppuu.
Teknisesti Valhalla Rising on moitteeton. Kuvaus ja ohjaus toimivat, ja kalsea värimaailma tukee askeettista tarinaa. Muun muassa Casino Royalessa vakuuttanut Mikkelsen ei petä tälläkään kertaa, vaan on juuri niin jähmeän ja yksi-ilmeisen oloinen kuin roolisuoritus vaatiikin. Muut näyttelijät hoitavat osansa kunnialla hekin. Erityisesti nuoren ensikertalaisen Maarten Stevensonin suoritus Arena on mainitsemisen arvoinen.
Tony Reponen
Tähdet: ★★★
Valhalla Rising. Tanska/Iso-Britannia 2010. Ohjaus Nicolas Winding Refn. Käsikirjoitus Roy Jacobsen, Nicolas Winding Refn. Pääosissa Mads Mikkelsen, Jamie Sives, Gary Lewis, Ewan Stewart, Alexander Morton, Maarten Stevenson. Genre
Toiminta / seikkailu. Kesto 1 t 28 min. Ikäraja 15. Ensi-ilta 30.4.2010