Selvitetään saman tien elokuvan nimeen liittyvä mahdollinen väärinkäsitys. Siitä ei pidä vetää yhtäläisyyksiä tiettyyn vähäpukeiseen ladyyn. Gaga on Ohad Naharinin luoma liikekieli ja – kuten Batsheva Dance Companyn koreografin ja ohjaajan uskomatonta uraa valottavasta dokumentista nopeasti tulee selväksi – myös tapa elää. ”Kuuntele kehoasi ja liiku rajojen yli”, Naharin kertoo monille oppilailleen. Ruumis ei ilmeisesti ole vain kuori, se on avain oman itsensä tuntemaan oppimiselle. Se on mielenkiintoinen konsepti – mutta niin on sen kehittäjäkin.
Pitkään kuvaamisesta kieltäytynyt Naharin on outo eläin: suhteellisen myöhään esiintymään alkanut kibbutzin kasvatti, jonka tie on vienyt jom kippur -sodan aikaisen Israelin armeijasta tanssimaan maailman kuuluisimpiin tanssiryhmiin. Yllätys yllätys, hän ei löytänytkään paikkaansa New Yorkin eliitin joukoista vaan havaitsi kuuluvansa sinne mistä oli lähtenyt. Ei siis ihme, että Tomer Heymannin dokumentti tuntuu hieman harhailevalta; kaiken kaikkiaan Naharinilla tuntuu olleen useampia elämiä kuin sanontojen kissalla.
Niin tiukasti yksityisyyttään varjelevaksi ihmiseksi Naharin osoittautuu kiehtovaksi dokumentin kohteeksi. Hänen karkea karismansa on kuin tehty valkokankaalle. Vaikka Heymannin linssi on ehkä turhankin palvova – Batsheva Dance Companyn esitykset ovat elokuvan mukaan elämää muokkaavia kokemuksia – hän sentään yrittää esitällä miehen myytin takaa, vaikka olisi ymmärrettävää langeta kiusaukseen käsitellä Naharinin vallankumouksellisten metodien aiheuttamia esteettisiä mutta myös poliittisia ja uskonnollisia kohuja. Kun elokuva alkaa lainauksella Mikhail Baryshnikovilta ja päättyy selkeästi nörttifanittavan Natalie Portmanin puheeseen, ollaan jonkin suuren äärellä.
Pääsemme kuitenkin näkemään ohi ristiriitojen, yhtä lailla ihastuttavien kuin järkyttävien tanssirutiinien sekä asujen, joita jopa Littlefinger pitäisi liian gameofthronesmaisina. Kaiken tarjolla olevan informaation – ja sitä riittää – alla Mr. Gagaa voisi katsoa elokuvana epätäydellisestä miehestä, joka päättää tulla paremmaksi rakkauden vuoksi. Juustoista? Ehkä. Mutta tässä tapauksessa siihen oikeasti uskoo.
”Vähemmän on enemmän”, toteaa Naharin ja mitä ilmeisimmin kameraa pitelevä mieskin kuuntelee. Nimenomaan se tekee Mr. Gagasta elokuvan tanssimisesta ihmisille, jotka eivät oikeastaan välitä tanssimisesta. Ainakaan ennen elokuvan katsomista.