Mr. Turner

17.12.2014 16:48
MAA VUOSI GENRE ENSI-ILTA 19.12.2014

Brittiohjaaja Mike Leigh (s. 1943) tunnetaan parhaiten realistisista draamoistaan kuten Naked (1993), Vera Drake (2004) tai Vuosi elämästä (2010). Mr. Turner on jotain aivan muuta: historiallinen elämäkertaelokuva taidemaalari J.M.W. Turnerista.

Ihan uusi aluevaltaus Mr. Turner ei kuitenkaan ohjaajalle ole. Jo vuonna 1999 valmistunut Leighin elokuva Topsy-Turvy – Mullin mallin sijoittui 1800-luvun operettien maailmaan.

Leigh’n elokuvissa keskitytään usein tekstiin ja kuvakerronta on konstailematonta, mutta tällä kertaa visuaalinen ilme on maalauksellisen upea, mikä sopiikin elokuvan aihepiiriin. Kuvaaja Dick Pope on luonut kuvastoa, jossa tuntuu Turnerin maalausten hohto.

Mikään Hollywood-pukudraama ei kuitenkaan ole kyseessä, vaan Mr. Turner on kiehtova tarina, jonka dialogi on yhtä särmikästä ja todentuntuista kuin Leigh’n nykyaikaankin sijoittuvissa elokuvissa.

Joseph Mallord William Turner (1775–1851) oli maisemiin keskittynyt romantiikan ajan taiteilija, josta on käytetty lisänimeä ”valon maalari”. Hänen töissään usein näkyy pilvien lomasta siivilöityvää valoa.

Elokuva alkaa vuodesta 1826. Timothy Spallin esittämä Turner oli tuolloin 51-vuotias ja asui Lontoossa iäkkään isänsä Williamin (Paul Jesson) ja taloudenhoitajansa Hannahin (Dorothy Atkinson) kanssa. Ärisevä ja muriseva taiteilija keskittyy luomistyöhönsä. Hän on saavuttanut paitsi merkittävän aseman taiteilijayhteisössä myös huomattavan varallisuuden.

Yksityiselämässään hän käyttäytyy itsekkäästi. Entinen rakastaja (Ruth Sheen) ilmestyy tasaisin väliajoin vaatimaan taloudellista apua itselleen ja Turnerin kolmelle aviottomalle tyttärelle. Taiteilijaa ei kuitenkaan tunnu lainkaan kiinnostavan hänen omat lapsensa. Taloudenhoitaja Hannah ihailee taiteilijaa mutta joutuu tämän seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi.

Turner osoittautuu taulujaan kaupatessaan hyväksi liikemieheksi, mutta toisaalta hänellä on outo suhde rahaan. Hän kieltäytyy myymästä koko taidekokoelmaansa rikkaalle tehtailijalle koska haluaa lahjoittaa taulunsa mieluummin museoon koko kansan nähtäväksi. Omat lapset jäävät ilman rahallista tukea, mutta silti hän saattaa lainata suuren summan tuttavalleen, vaikka takaisinmaksusta ei ole mitään takeita.

Onnellisimmillaan Turner tuntuu olevan taiteensa parissa, kuten alussa nähtävässä kohtauksessa, jossa hän mittailee ja luonnostelee kuvaa tuulimyllystä. Turner purskahtaa itkuun piirtäessään kuvaa nuoresta prostituoidusta. Hän sitoo itsensä laivan mastoon kokeakseen konkreettisesti, miltä pauhaava myrsky tuntuu.

Turner tekee matkoja Margaten rannikkokaupunkiin, missä hän etsii merellisiä maisemia. Hän tapaa ystävällisen vuokraemännän (Marion Bailey), jonka asunnossa hän asuu jonkin aikaa. Leskeksi jääneestä vuokraemännästä tulee merkittävä henkilö Turnerin elämässä.

Mr. Turner kilpaili keväällä Cannesin elokuvajuhlilla parhaalle elokuvalle jaettavasta Kultaisesta palmusta. Pääpalkinto meni turkkilaiselle elokuvalle Winter Sleep, mutta Timothy Spall palkittiin parhaana näyttelijänä.

Karhumainen Spall (s. 1957) teki läpimurron 80-luvun televisiosarjassa Näkemiin vaan, muru! Sen jälkeen hänet on nähty lukuisissa hienoissa sivurooleissa kuten Kuninkaan puheen Winston Churchillina tai Harry Potter -elokuvien Peter Pettygrew’n roolissa.

Spall pääsee kerrankin näyttelemään elokuvan pääroolin ja tekee sen todella komeasti. Oscar-ehdokkuuskin olisi enemmän kuin paikallaan. Leigh ja Spall tekivät loistavaa yhteistyötä elokuvassa Salaisuuksia ja valheita (1996), ja nyt he pistävät molemmat paremmaksi.

Mr. Turner -elokuvan traileri

Lisää luettavaa