Pieni siskoni

10.12.2015 08:32
MAA / VUOSI GENRE ENSI-ILTA 11.12.2015

Nuorista tytöistä kertovat elokuvat ovat Ruotsissa melkeinpä oma lajityyppinsä. Lukas Moodyssonin aseistariisuvaa läpimurtoa, Fucking Åmålia (1998), ovat 2000-luvulla seuranneet muun muassa Teresa Fabikin Hip hei hutsu! (2004), Lisa Siwen Kattona tähtitaivas (2007) ja Lisa Aschanin Apinatytöt (2011).

Samaa koreilematonta nuortenelokuvan tyyliä edustaa myös Sanna Lenkenin syömishäiriöitä ja sisaruutta kuvaava Pieni siskoni. Nämä tyttöjen käytökselle asetettuja odotuksia tutkivat elokuvat ovat tavallisesti naisten käsikirjoittamia ja ohjaamia, mutta eivät silti naistekijöiden yksityisomaisuutta – niitä tekevät Ruotsissa myös miehet kuten Moodysson ja Fredrik Edfeldt.

Pieni siskoni – kansainväliseltä nimeltään osuvasti My Skinny Sister – kertoo teini-ikäisestä Katjasta ja tämän 12-vuotiaasta pikkusiskosta, Stellasta (loistava Rebecka Josephson). Katja harrastaa taitoluistelua kilpatasolla ja pitää itselleen kovaa kuria. Stella on vielä lapsi, joka vasta horjuu teini-iän kynnyksellä, ja hänen silmissään sisko on ihana, taitava ja kaunis. Tytöt kasvavat tavallisessa, turvallisessa ja välittävässä ruotsalaisperheessä, mutta se ei pysty suojelemaan heitä elämältä. Isosiskon teini-ikä mielialanvaihteluineen ja raivareineen olisi Stellalle jo sellaisenaan kipeä vaihe, mutta lisäksi ruoasta on tullut Katjalle vihollinen. Asia paljastuu ensimmäisenä pikkusiskolle, joka joutuu salailemaan Katjan itsetuhoisuutta koululta ja vanhemmilta.

Kamera on laskettu viisaasti Stellan korkeudelle. Pieni siskoni kuvaa tarkkanäköisesti lapsen yrityksiä kantaa liian suurta vastuuta ja koko perheen avuttomuutta käsittämättömänä, pelottavana ja julmana ilmenevän sairauden kanssa. Elokuvasta ei välity häivähdystäkään alentuvasta hysteerisen naisen traditiosta, eikä se pyri myöskään etsimään syyllisiä. Suoria linjoja ei vedetä sosiaalisesta mediasta, ryhmäpaineesta tai muista yksinkertaisista ratkaisuista. Identiteetti, häpeä ja kontrolli toistuvat Pienen siskoni kohtauksissa. Ylipainoinen Stella haluaisi olla kuten siskonsa, ja sen näkeminen on välillä lähes yhtä tuskallista kuin Katjan syömishäiriön seuraaminen.

Ennen ensimmäistä pitkää elokuvaansa käsikirjoittajaksi opiskellut Lenken on tehnyt lyhytelokuvien lisäksi nuortensarjaa Ruotsin televisiolle. Pieni siskoni on järkähtämättömän hallittu esikoisohjaus. Se ei mielistele katsojaa, eikä sillä ole tarvetta toisaalta pehmentää teemojaan tai toisaalta myöskään revitellä niillä. Kasvukipujen kääntöpuolelta löytyvät elokuvan valoisat teemat: luottamus, sisaruus ja niiden myötä vapaus olla oma itsensä. Pieni siskoni kuvaa erityisen luontevasti Stellan ja Katjan välistä sanatonta sidettä, taikapiiriä, johon sen enempää äidillä ja isällä kuin luokkakavereillakaan ei ole pääsyä.

 

Pieni siskoni -elokuvan traileri

Lisää luettavaa