Jokainen kohtaa elämässään kinkkisiä vastoinkäymisiä ja ratkoo ne tavallaan. Scott (Will Ferrel) ja Kate (Amy Poehler) Johansen joutuvat kiusallisen ongelman eteen, kun rahat loppuvat. Säästöjä ei enää ole ja tyttären yliopisto-opinnot pitäisi saada maksettua. Johansenien ystävä ja naapuri Frank (Jason Mantzoukas) kierii itsesäälissä eron jäljiltä. Ex-vaimo (Michaela Watkins) on vienyt mennessään kaiken. Mitä muutakaan sitä ihminen rahahuolissaan tekisi kuin perustaisi laittoman kasinon!
Sopiva paikka löytyy helposti: Frankin lähes tyhjennetty talo tarjoaa oivat puitteet salamyhkäiselle kasinolle. Toiminta alkaa pienimuotoisena ja paisuu tietysti ilta illalta suuremmaksi. Yöllisille huvituksille riittää kysyntää, koska kaupunki on pullollaan tavalliseen elämäänsä kyllästyneitä hahmoja. Yö toisensa perään lihakaupan parkkipaikka täyttyy innokkaiden pelaajien autoista.
Perustajakolmikko villiintyy siinä missä asiakkaatkin. Kasinon tuottoja käytetään hurmiossa korkealentoisen elämän takaamiseen ja rahasammon laajentamiseen. Homma lähtee lapasesta ja kuvioihin ilmestyy velkojen periminen ja sormien katkominen. Ennen pitkää itsekkään kaupunginjohtajankin epäilykset heräävät, ja hän työntää nenänsä useampaankin paikkaan, jonne se ei kuuluisi. Kaikkeen sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyy armoton kasvojen vääntely ja ilmeiden ylikorostaminen, joka vaan ei jaksa naurattaa.
Hetkittäin elokuvassa pohditaan yltiöhumoristisin keinoin vastoinkäymisten haasteita, joita ei rahalla voi korjata. Tyttärelle ei ole helppoa kertoa, missä vanhemmat luuhaavat öisin ja miksi. Frank ruikuttaa ex-vaimoaan palaamaan kotiin ja ex-vaimo ruikuttaa Frankia allekirjoittamaan eropaperit. Ilmeisesti perhesuhteet ja rahahuolet ovat liian vaikeita käsiteltäviksi, jolloin nuorten ja aikuisten roolit kääntyvät päälaelleen. Kasinon perustajat eivät ole ainoita aikuisia, joista kuoriutuu hupsuttelevia teinejä tai kiukuttelevia pikkulapsia.
Pimeä kasino on puolitoista tuntia perinteistä ja kevyttä aivot narikkaan -komediaa. Elokuva onnistuu oikeasti naurattamaan vain kolmisen kertaa, eikä herätä kovin kummoisia ajatuksia. Se ei juuri erotu genrensä edustajista ja vaatisi ehkä levottoman krapulatilan viihdyttääkseen.