Tulevaisuuden Amerikka on ihana paikka. Työttömyys ja rikollisuus hipoo nollaa ja naapureita rakastetaan. Tämän utopian on mahdollistanut vuosittainen Puhdistuksen yö. Kyseisenä yönä yhteiskunnan tukipilarit lomautetaan 12 tunnin ajaksi ja kaikki pienemmät aseet ja aivan ylintä johtoa lukuun ottamatta myös ihmiset ovat vapaata riistaa. Tee mitä haluat, kenelle haluat.

Elokuvan maailmassa ihminen on pohjimmiltaan peto ja tuo eläimellisyys on myös päästettävä ajoittain irti, jotta ihmisellä olisi mahdollisuus puhdistautua syntisistä ajatuksista. Puhdistuksen yön mukaan maailmassa on työttömyyttä ja kurjuutta ihmisten vihaisuuden takia, eikä toisin päin. Katsojan on syytä sulkea logiikka ja mukautua ajatukseen, sillä muuten elokuva romahtaa jo alkutekstien parissa. Toisaalta, tarinan aivot sulavat kuitenkin viimeistään toisen vartin aikana, joten mitä sitä huhkimaan.

Ethan Hawke (Sinister) esittää koko naapurustolle talojen turvallisuuspaketit myynyttä varakasta perheenisää ja Lena Headey (Dredd) perhettään rakastavaa äitiä. Pariskunta joutuu Puhdistuksen yön alkaessa perustelemaan rauhanomaista perheiltaa teini-ikäisille lapsilleen: kaapissa piileskelevälle pojalle, joka ajelee videokameralla varustetulla kauko-ohjattavalla pitkin perheen suurta kartanoa, ja ensilemmen kipinöitä surkuttelevalle tytölle.

ILMOITUS (SISÄLTÖ JATKUU ALLA)

Talon sisäänkäyntien kestävyyttä mitataan pian, kun poika päästää kadulla apua huutavan miehen sisälle ja reppanan perässä tuleva teloitusjoukko kolkuttelee ovella. Perheen puolustustaistelu voisi olla yhtä kiinnostava kuin keskiaikaisissa linnaelokuvissa ja moraaliset pohdinnat syvällisiä, saahan laillistettu rikosyö mielikuvituksen juoksemaan paitsi teoista myös niiden seurauksista. Paino sanalla voisi.

Elokuva tyytyy pelottelemaan katsojaa näyttämällä nuhjuista kuvaa tyhjistä ja pimeistä huoneista, kun kauko-ohjattava etsii talossa piileskelevää karkuria. Tilanteen ja yön arkaluonteisuudesta huolimatta tytär kokee tarpeelliseksi juosta omille teilleen aina kun mahdollista. Joko tyttöä näyttelevä Adelaide Kane oli liian kiireinen kuvauspäivinä tai käsikirjoitus ottaa siitäkin syyt niskoilleen. Näihin kohtauksiin tiivistyy Puhdistuksen yön ongelmat. Tilanteita tapahtuu vain, koska niin saadaan aikaan elokuvaa, ei koska niin olisi tarinan kannalta järkevää.

Yhteiskunnassa, jossa rikos on sallittua, talo on tietysti täysin vailla omaa virtalähdettä – kas vain, saatiin pimeitä käytäviä! Pahikset kolkuttelevat sisään, mutta talossa ei ole lainkaan karkotteita, kuten pihamuureja tai ulospäin suunnattuja ammuskelureikiä – saadaan uhkaavaa jännitystä! Puhdistuksen yö naurattaa, kun ei pitäisi, ja saa toivomaan onnettoman perheen avuksi Yksin kotona -elokuvien Kevin McCallisteria. Jännitteet ja täpärät tilanteet ratkeavat joka kerta samalla tavalla, eikä erityisesti lapsiin saada lainkaan uusia ulottuvuuksia ensimmäisen esittelykohtauksen jälkeen.

Elokuvan lässähdys on sikäli ihmeellinen, että käsikirjoittaja-ohjaaja James DeMonaco on aiemminkin käsikirjoittanut samankaltaisesta puolustusskenaariosta kertovia elokuvia, kuten viihdyttävämmät Hyökkäys poliisiasemalle 13 (2005) ja Neuvottelija (1998).

Vain kolmella miljoonalla dollarilla valmistunut Puhdistuksen yö keräsi pelkästään Yhdysvalloissa tuotantokulunsa yli 20-kertaisena takaisin, joten ei ihme, että jatko-osan valmistelut on jo aloitettu.

/ 5 tähteä