Takapihoillamme – ainakin jos satumme asumaan metsänreunassa – on käynnissä jatkuva hyvän ja pahan välinen kamppailu. Metsän salaisessa valtakunnassa samuraimaiset, tuskin kärpästä suuremmat urhot ja kukkea kuningatar suojelevat elävää luontoa hyytävän vastavoiman, myyttistä alruunanjuurta muistuttavan Mandraken näivettäviltä voimilta.

Samaan aikaan vain kivenheiton päässä teinityttö Mary Katherine saapuu matkalaukkuineenisänsä, professori Bomban luokse. Isä on tieteelliseen tutkimukseensa uppoutunut höyrypää, joka pyrkii todistamaan, että metsässä asuu pikkuväkeä. Professori on rakentanut kosolti erikoisia vempaimia, antureita ja muuntimia, joiden avulla havaintoja pitäisi pystyä tekemään, mutta häntä taidetaan pitää lähinnä sekopäänä – kunnes tytär tempautuu mukaan seikkailuun, joka on yhtaikaa tavattoman suuri ja mikroskooppisen pieni. Salaisen valtakunnan sankari on maanläheinen ja järkevä, tarvittaessa topakkakin nuori nainen, joka saa maailmaa pelastaessaan tasapainoon myös oman mikro- ja makrokosmoksensa.

Salainen valtakunta perustuu löyhästi William Joycen lastenkirjaan The Leaf Men and the Brave Good Bugs. Elokuvassa suojellaan luontoa tuholta, mutta tarina ei juuri ota kantaa ympäristön sekavaan nykytilaan ja synkeän näköiseen tulevaisuuteen. Salainen valtakunta on puhdas fantasiaseikkailu – ja sellaisena varsin onnistunut. Keitos menee helposti pilalle, kun kauhan varressa häärii monta kokkia, mutta Salaisen valtakunnan tarina on sopivan keskittynyt, vaikka sillä on peräti viisi käsikirjoittajaa. Tarinaa ei ole ylikuormitettu sivuhenkilöillä, sutkauksilla tai kaahailuilla, ja se edustaakin seikkailuelokuvien uusvanhaa, viatonta ja ironiasta vapaata nykyvirtausta.

ILMOITUS (SISÄLTÖ JATKUU ALLA)

Ohjaaja Chris Wedge (Ice Age, Robotit) annostelee kyllin harkiten komiikkaa ruohonjuuritason fantasiamaailmaan, jossa urheus ja kunnia ovat arvossaan. Salaisen valtakunnan kevennyksestä vastaavat pääasiassa muikeat limanuljaskat, etana Möykkä ja kotilo Öykkä (Chris O’Dowd ja Aziz Ansari, suomeksi Riku Nieminen ja Aku Hirviniemi). Sarvien päässä heiluvista silmistä irtoaa kieltämättä paljon hupia.

Alkuperäisiin äänirooleihin on tavan mukaan haalittu nimekkäitä näyttelijöitä kuten Colin Farrell (Seitsemän psykopaattia), Christoph Waltz (Django Unchained) ja Amanda Seyfried (Les Misérables). Musiikin elokuvaan on säveltänyt monipuolinen maestro Danny Elfman.

Mittakaavan muutoksesta on tehty monenlaisia tulkintoja Mies joka kutistui -elokuvan uhkaavasta scifistä Kulti, kutistin kakarat -tyyppiseen hullutteluun. Salainen valtakunta olisi voinut ottaa aiheesta irti paljon enemmänkin, mutta elokuvaan on joka tapauksessa onnistuttu luomaan mielikuvitusta kutkuttava pienoismaailma. Animaation jälki hivelee silmiä varsinkin vehreänä väreilevässä lehtimetsässä, eikä 3D tunnu ylimääräiseltä kikkailulta vaan istuu elokuvaan luontevasti.

Onnistumisistaan huolimatta Salainen valtakunta ei kuitenkaan ole aikuiselle erityisen mieleenpainuva kokemus – mutta kohdeyleisöään elokuva epäilemättä puhuttelee.

/ 5 tähteä