The Circle

/ GENRE , ENSI-ILTA 07.07.2017 TÄHDET

Unohtakaamme niin-huono-että-se-on-jo-hyvä-kategoria. Uusinta uutta on niin-huono-että-jopa-TomHanks-näyttää-huolestuneelta. Dan Brown -filmatisointien ohella The Circle sopii juomapeliksi: otetaan drinkki aina Hanksin rypistäessä otsaansa. Juuri muuhun siitä ei ole.

Ystäviensä avustuksella Mae Holland (vakava Emma Watson) saa työpaikan The Circle -nimisestä Internet-firmasta. Eamon Baileyn (vakava Tom Hanks) ja Tom Stentonin (vakava Patton Oswalt) yhdessä perustama firma vaikuttaa täydelliseltä työympäristöltä Maelle, joka alkaakin nopeasti kavuta uratikkaita. Tultuaan valituksi aivan uuteen toimenkuvaan Mae havaitsee, että edistyksellä on myös pimeä puoli. Ja se tekee hänet hyvin, hyvin vakavaksi.

Ennen ilmestymistään The Circlella on varmasti ollut niin paljon potentiaalia, että sen markkinointi-ihmiset ovat varmaan tilailleet jo etukäteen kalliita lomareissuja. Onhan kyseessä projekti, jonka pitäisi myydä itse itsensä. Eikä vain sen vuoksi, että siinä on Emma Watson, joka juuri siivitti Beauty and the Beast – Kaunotar ja hirviö -elokuvan yli miljardin lippukassataalan. Siinä on John Boyega suoraan eräästä scifi-saagasta ja Tom hiton Hanks, ja elokuvan taustalla oleva Dave Eggarsin dystopiaromaani oli hitti sekin. Mutta elokuvien maailma on siitä mahtava, että vaikka kaiken pitäisi olla kohdallaan, asiat menevätkin katastrofaalisesti pieleen.

On vaikea osoittaa sormella yhtä syypäätä. Ehkä vika on pitkissä selittelyjaksoissa, jotka täyttävät käsikirjoittajien jättämiä aukkoja. Ehkä syy on siinä, että The Circlen lajityyppi teknotrilleri olisi pitänyt suosiolla jättää 1990-luvulle kaikkien Freddie Prince Jr:n elokuvien joukkoon. Ehkä ei olisi pitänyt palkata Tom Hanksia esittämään Steve Jobsia ja laittaa häntä sitten pitämään TED-konferenssipuheita suurimman osan elokuvasta, mikä kuulostaa oudolta jo paperilla.

Oli syy mikä tahansa, elokuva on syvältä.

Siinä on ajankohtaisia huomioita, kuten enemmän leikkipuistoja kuin toimistoja muistuttavia työpaikkoja ja työntekijöiden patistamista someen. Herättääkö se mielenkiintoisia kysymyksiä? Ehkä. Mutta niin teki George Orwellkin 1984:llä, eikä siihen tarvittu äreän oloisia näyttelijöitä naputtelemassa loputtomiin.

Laimea päähenkilö tekee pääasiassa mitä miehet käskevät (on vaikea ymmärtää kuinka tämä oli ok feministiseksi ikoniksi julistautuneelle Watsonille) kunnes päädytään siihen maailmaa mullistavaan oivallukseen, että isot korporaatiot ovat pahoja ja haluavat tietää meistä kaiken! Huolimatta silmäniskuista The Truman Show’lle turhan mutkikas The Circle tullaan todennäköisesti muistamaan vain valitettavana joutsenlauluna Maen vanhempia esittäneille Bill Paxtonille ja Glenne Headlylle.