Elämän puu on uskontojen, filosofioiden ja mytologioiden toistama vertauskuva. Monihaarainen puu kuvittaa ideaa, jossa kaiken elämän nähdään liittyvän yhteen. Puut, majesteettiset ja ikiaikaiset, ovat Terrence Malickin viimeisimpien elokuvien ydinkuvastoa. Malick kääntää kameran yhä uudelleen kohti oksien takaa avautuvaa taivasta ja lehvästöjen läpi tulvivaa valoa.
Yhtä usein Malick haluaa meidän katsovan ihmiskäsiä: aistivia ja tuntevia, helliä, lohduttavia, toisinaan pakottavia ja rankaisevia. Malick palaa uusimmassa elokuvassaan, The Tree of Lifessa, käsiin ja puihin yhä uudelleen.
Elokuvan merkittävin puu kasvaa lähiöperheen pihassa Teksasin Wacossa.
The Tree of Life on harvakseltaan ohjaavan Malickin viides elokuva. Eeppinen, maailmoja syleilevä ja omakohtainen The Tree of Life palkittiin toukokuussa Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinnolla siitä huolimatta, että odotettu elokuva sai empivän vastaanoton. Ensi-illassa kuultiin sekä aplodeja että buuausta.
Malick on visionääri, elokuvataiteilija, joka aloitti vuonna 1973 väkivaltaisella rikosdraamalla Julma maa. Sitä seurasi Onnellisten aika (1978), joka toi Malickille Cannesin parhaan ohjaajan palkinnon.
Kaksikymmentä vuotta myöhemmin valmistunut mestarillinen sotadraama Veteen piirretty viiva (1998) oli seitsemän Oscarin ehdokas, muttei voittanut niistä ainuttakaan. Intiaaniprinsessa Pocahontasin tarinaan pohjaava The New World valmistui 2004.
Julkisuudelta piilotteleva ohjaaja paljastaa The Tree of Lifessa mahdollisesti enemmän itsestään kuin koskaan aiemmin. Unenomaisin, voimakkain kuvin kerrottua elokuvaa voi verrata Andrei Tarkovskin Peiliin (1974).
The Tree of Life tutkii impressionistisesti maskuliinisen ja feminiinisen olemisen tavan eroja ja jännitteitä. Tarina tarkentaa O’Brienin perheeseen 1950-luvun Teksasissa ja erityisesti perheen vanhimman pojan vaiheisiin lapsuuden viattomuudesta aikuisuuden hämmennykseen.
Jackista (jota lapsena esittää Hunter McCracken ja aikuisena Sean Penn) kasvaa paikantumaton sielu, joka etsii vastauksia kysymyksiin elämän alkuperästä ja tarkoituksesta. Hän palaa muistoissaan lapsuuskotiinsa, jossa isä (Brad Pitt) kasvattaa kolmea poikaansa kovalla kädellä, luonnon tavalla. Lempeä ja uskonnollinen äiti (Jessica Chastain) sen sijaan korostaa rakkauden ja anteeksiannon merkitystä.
Muutamaan otteeseen Malick kääntää näkökulman tarinatasolta kosmisiin ulottuvuuksiin ja luo merkillistä kubrickmaista elämänspektaakkelia. Yksilön kivut, pelot ja haaveet unohtuvat, kun siirrytään avaruuteen, esihistoriallisiin viidakoihin, kaiken elämän alkuun. The Tree of Life tuntuu kysyvän, monien muiden kysymysten ohella, miksi elämää ylipäätään on. Mikä ylläpitää elämää?
The Tree of Life yhdistää kristillisen näkökulman tieteelliseen maailmanselitykseen ja painottaa armon ja rakkauden voimaa. Elokuva alkaa lainauksella Jobin kirjasta: Missä sinä olit, kun minä maan perustin? Kysymyksen esittää Raamatussa itse Jumala. Malickin on kerrottu olevan maltillinen kristitty. Elokuvan loppu vihjaakin tuonpuoleisesta, ikuisesta armosta.
Niina Holm