Seitsemän henkilön yhteen kesäpäivään keskittyvä Veljekset käynnistyy rempseän suomalaisena maalaiskomediana. Tutut ainekset ovat kasassa, kun rento musiikki humputtaa, miehen alaston takamus vilahtaa ja olut ratkaisee viihdeongelmat.
Kolme varttunutta poikaa on kokoontunut juhlistamaan isänsä 70-vuotis syntymäpäivää. Mukana illanvietossa ovat yksi kihlattu ja pari ystävää. Kaikki sujuu mukavasti, kunnes ruokapöydän yllä roikkuva tunkkaisen kellertävä lamppu sytytetään. Pahoinvoiva valo värjää elokuvan ja sen hahmot. Kenelläkään ei ole hyvä olla, kun menneisyys painaa päälle Esko Salmisen esittämän isän ympärillä.
Kolme veljestä, kaikki eri äidin perimää, kantaa kaunaa isäänsä kohtaan. Timo Torikka näyttelee äkkipikaista, fyysistä vihanpitäjää. Kari Heiskanen on passiivinen, sanoilla kostava uskonmies. Eniten säväyttää veljeksistä nuorinta näyttelevä Pertti Sveholm. Tämä elää isänsä tiluksilla piikana, voidakseen joku päivä kunnostaa paikan vanhaan loistoon.
Veljekset odottavat isän kartanoa ja maata perinnöksi. Irstaileva vanha jäärä ei vain ota kuollakseen vaan jatkaa henkistä pahoinpitelyään kuuroin korvin. Elokuvan tunnetta leimallisesti levittävä kattovalo saa myös katsojan voimaan pahoin.