We Are Your Friends on perinteisen kliseinen tuhkimotarina. Neljä kaverusta yrittää selviytyä Los Angelesin köyhemmän Valley-alueen arjesta promotoimalla klubitapahtumia, myymällä huumeita ja bailaamalla. Cole (Zac Efron) toimii myös pienen klubin DJ:nä ja haaveilee breikkaavansa omalla hittibiisillään. Parhaat kaverit Mason (Jonny Weston), Ollie (Shiloh Fernandez) ja Squirrel (Alex Shaffer) tukevat nuorukaista parhaansa mukaan toivoen samalla pääsevänsä eteenpäin elämässään.
Eräällä klubikeikalla Cole tapaa kauniin Sophien (Emily Ratajkowski) ja tottakai parin välille syntyy kipinöitä. Harmi vain, että Sophie on alkoholisoituneen Jamesin (Wes Bentley), takavuosien hitti-DJ:n tyttöystävä ja avustaja. Mutkien kautta Cole päätyy tietenkin Jamesin oppiin luomaan todellista elektronisen musiikin hittibiisiä.
Katsojille tehdään hyvin selväksi, että elektroninen musiikki ei ole vain vipujen vääntämistä ja biittien luuppaamista. Oikea elektroninen musiikki luodaan aina analogisin keinoin. Kyllä se hittibiisikin sieltä syntyy kunhan vain avaa korvansa ympäristölle ja ymmärtää ihmisen biologiaa ja sydämen sykkeen merkitystä musiikissa. Kovin kliseistä, mutta samalla myös suurilta osin totta. Ilman todellista luovuutta ja näkemystä hyvää musiikkia ei tehdä.
Tietenkin Cole ja Sophie sekaantuvat toisiinsa eikä James sitä hyvällä katsele. Cole menettää elämänsä tilaisuuden, ja murheita tuo myös liiallisesta bailaamisesta johtuva tragedia sekä kavereiden työskentely Paigelle (Jon Bernthal), Ferraria ajavalle suuren luokan huijarille, joka riistää Valleyn köyhiä asukkaita. Kuinka Colen lopulta käy?
We Are Your Friends on yllättävän pirtsakka musiikkielokuva. Jos pitää David Guettan tyylisestä EDM-musiikista (elektroninen tanssimusiikki), osaa varmasti arvostaa elokuvan mukavaa tunnelmaa. Joku voi jopa oppia siitä muutaman uuden niksin omiin miksauksiinsa.
Leffan tarina ei ikävä kyllä kuitenkaan pitkälle kanna. Ohjaaja-käsikirjoittaja Max Joseph olisi voinut keskittyä fanipoika-aspektiin, yrittää saada katsojat ekstaasiin musiikin kautta. Tarinaa olisi myös voinut yksinkertaistaa ja poistaa kliseiset draamaelementit. Kohtalainen pätkä kuitenkin näinkin.