Veteraaniohjaaja Ridley Scott palasi Alienin maailmaan elokuvalla Prometheus, ja hänen odotettiin tekevän sille jatkoa historiallisen Exodus: Gods and Kings -elokuvan jälkeen, mutta toinen tieteisprojekti tuli väliin.
Andy Weirin bestselleriin perustuvassa Yksin Marsissa -elokuvassa Matt Damon esittää epäonnista astronauttia nimeltä Mark Watney. Hän on mukana astronauttien ryhmässä, joka on Marsissa suorittamassa Nasan Ares III -tehtävää. Avaruusmyrskyssä Watney eksyy ja hänen luullaan kuolleen. Muut ryhmän jäsenet lähtevät paluumatkalle, ja Watney jää yksin punaiselle planeetalle.
Kun ruokaa on vain kuukaudeksi ja pelastajia täytyy odotella kenties vuosia, niin Watney joutuu miettimään luovia ratkaisuja turvatakseen ravinnonsaantinsa. Onneksi hänellä on kasvitieteilijän koulutus.
Marsin pinnalla minkään ei pitäisi kasvaa, mutta neuvokas Watney rakentaa eräänlaisen kasvihuoneen, jossa hän yrittää kasvattaa perunaa. Ravinnonsaanti näyttää ratkeavan ainakin hetkeksi, mutta varsinainen ongelma on isompi. Watney on edelleen jumissa Marsissa.
Watney pitää alusta alkaen eräänlaista videoblogia, mikä kuvaa paitsi suosittua nykyajan ilmiötä toimii samalla oivallisena dramaturgisena ratkaisuna. Näin ei tarvita erillistä kertojaääntä Watneyn ajatuksille.
Alkuasetelma on kiehtova, mutta hetken aikaa elokuva tuntuu pysähtyvän paikoilleen. Watney syö perunoita ja ketsuppia. Sitten pelkkiä perunoita. Ketsupin loppuminen on hirveä tragedia. Jos Napapiirin sankarit 2:n sponsorina oli sinappifirma, niin Yksin Marsissa –elokuvan tuottajat ovat ilmeisesti tehneet yhteistyösopimuksen ketsuppimerkin kanssa.
Sitten tarina saa vähitellen uusia kierroksia. Maasta käsin aletaan suunnitella pelastusoperaatiota, ja siitä syntyy kiehtova lisä tarinalle. Lopputuloksesta kasvaa komea avaruusseikkailu, jossa yhdistyvät Apollo 13, Gravity ja Interstellar.
Scott on aina tehnyt elokuvia, jotka näyttävät hyvältä, eikä Yksin Marsissa ole poikkeus. Se näyttää komealta myös 3D-versiona. Kolmiulotteinen tekniikka ja Marsin maisemat on saatu tyylikkäästi yhdistettyä.
Matt Damonin harteilla on luonnollisesti paljon, ja hän tekeekin hyvää työtä. Damon on paitsi karismaattinen filmitähti myös sympaattinen jokamies hieman samaan tapaan kuin Tom Hanks, joka nuorempana olisi voinut olla tämän elokuvan päähenkilö.
Vaikka nimestä ja alkuasetelmasta voisi niin päätellä, Damon ei ole elokuvan ainoa tärkeä roolihahmo. Paluumatkaa tekevät Watneyn astronauttikollegat (Jessica Chastain, Michael Peña ja Kate Mara) sekä Jeff Danielsin esittämä Nasan johtaja nousevat myös tärkeään rooliin.
Yksin Marsissa on on näyttävä ja Nasan myötävaikutuksella uskottavasti toteutettu elokuva, mutta samalla siinä on rento tunnelma. Soundtrackilla kuullaan paljon 1970-luvun diskomusiikkia, mikä voi tuntua oudolta ajatukselta, mutta se on tarinassa täysin perusteltua. Yksin Marsissa ei ole yhtä syvällinen kuin Gravity tai Interstellar, mutta se on sympaattisimpia tieteiselokuvia, mitä on ikinä tehty.