Genret: Lasten

Lumikuningatar

Hans Christian Andersenin satu lumen ja jään kuningattaresta on sovitettu lukuisia kertoja valkokankaalle, televisioon, teatteriin, oopperaksi, musikaaliksi ja tanssiteoksiksi. Viimeisimpiin mukaelmiin kuuluu Disneyn superhitti Frozen, jossa Andersenin juonesta ja hamoista on napsittu ja muokattu osia varsin vapaasti.

Hevisaurus-elokuva

Hevisaurukset ovat ihka oikea ilmiö ainakin nuorehkojen hevivanhempien ja heidän lastensa keskuudessa, ja bändin keikat ovat supersuosittuja. Saurusten musiikista voi löytää tuttuja elementtejä ikivihreistä heviklassikoista aina Diosta Black Sabbathiin ja modernimpaan power metalliin. Hevisaurusten musiikista vastaavat Thunderstonen Nino Laurenne ja Eileran Pasi Heikkilä ovat säveltäneet todella tarttuvaa heviä lasten iloksi – vaikka kyllä isukki ja äitylikin näiden liskojen musasta diggailee.

Maija Mehiläinen

Pirteä mehiläistyttö Maija on tuttu suomalaistakin televisioista jo 1980-luvulta lähtien. Nyt kaksiulotteisena japanilaisena liukuhihnatuotantona toteutettu piirrossarja on päivitetty nykyaikaan tietokoneanimaationa. Mikä parasta, Maija Mehiläinen -elokuva säilyttää uudistuneesta ulkoasusta huolimatta hahmon alkuperäisen suloisuuden ja viehätysvoiman.

Onnelin ja Annelin talvi

Viime vuonna ilmestynyt Onneli ja Anneli oli sympaattinen filmatisointi Marjatta Kurenniemen lastenkirjasta, jossa nimihahmot kokevat juuri itsensä kokoisia seikkailuja ilman sen suurempia rajoja toden ja fantasian välillä. Se sai yli 177 000 katsojaa, eikä ole mitään syytä kuvitella, että sen jatko-osa pärjäisi yhtään huonommin.

Me Rosvolat

Kukapa ei olisi lapsena leikkinyt merirosvoja. Kun eteen ilmaantuu tilaisuus viettää koko kesä piraattina, vaikkakin kuivalla maalla, ei mikään voisi olla hienompaa. Ei ainakaan 10-vuotiaan Viljan (Sirkku Ullgren) mielestä.

Belle ja Sebastian

Sebastian on seitsenvuotias pikkupoika, joka elää kasvatti-isoisänsä Cesarin kanssa pienessä kylässä Ranskan Alpeilla 1940-luvun alkupuoliskolla. Hän auttelee vuorenrinteessä kituuttavan tilan hoidossa ja vaeltaa vuorilla isoisänsä kanssa, eikä pahemmin välitä aikuisten kotkotuksista, kuten koulusta, kylää hallitsevista saksalaisvalloittajista tai syrjäkarein vaihdetuista katseista, kun puhe kääntyy Sebastianin äitiin. Tämä on pojan mielestä matkustanut vuoren toiselle puolelle Amerikkaan ja palaa päivänä minä hyvänsä lahjojen kanssa.

Paavo Pesusieni kuivalla maalla

Paavo Pesusieni on juuri sellaista levotonta viihdettä, jolta valistuneet vanhemmat haluavat suojella pikku pilttejään: aivotonta, yliampuvaa – ja juuri siksi niin vastustamatonta ja ihanaa. Räikeät animaatiohahmot kommunikoivat pääasiassa kimittämällä, karjumalla ja muljauttelemalla silmämuniaan. Pari pullistuvaa verisuonta ja karvaista vaikkukokkaretta lisää, niin oltaisiin jo Renin ja Stimpyn sfääreissä.

Paddington

Yksi brittiläisen lastenkirjallisuuden rakastetuimmista hahmoista on Karhuherra Paddington: pieni ja pyylevä lontoolaisnalle, joka pukeutuu siniseen duffelitakkiin ja leveälieriseen hattuun. Michael Bond kirjoitti ensimmäisen Paddington-kirjansa jo vuonna 1958. Suomeksi karhuherran kommelluksista on saatu lukea 1970-luvulta lähtien.