Maa: Saksa

Pieni siskoni

Nuorista tytöistä kertovat elokuvat ovat Ruotsissa melkeinpä oma lajityyppinsä. Lukas Moodyssonin aseistariisuvaa läpimurtoa, Fucking Åmålia (1998), ovat 2000-luvulla seuranneet muun muassa Teresa Fabikin Hip hei hutsu! (2004), Lisa Siwen Kattona tähtitaivas (2007) ja Lisa Aschanin Apinatytöt (2011).

Tyttökuningas

Ruotsin kuningatar Kristiinasta (1626–1689) kertovan elokuvan tarina alkaa, kun Kristiinan (Lotus Tinat) seuraa 30-vuotisessa sodassa kaatunutta isäänsä Kustaa II Adolfia (Samuli Edelmann) valtaistuimelle. Vielä hän ei kuitenkaan saa nauttia valtansa kaikista eduista, sillä tytön täysi-ikäisyyteen saakka ohjaksia pitelee valtakunnankansleri Axel Oxenstierna (Michael Nyqvist). Kristina (Malin Buska) varttuu ja kouluttautuu. Häntä kiinnostavat enemmän politiikka ja aseet kuin pitsinnypläys. Saatuaan kruunun päähänsä sekä muut vallan tunnusmerkit käsiinsä, alkaa hän uudistaa hallintoa.

Lumikuningatar

Hans Christian Andersenin satu lumen ja jään kuningattaresta on sovitettu lukuisia kertoja valkokankaalle, televisioon, teatteriin, oopperaksi, musikaaliksi ja tanssiteoksiksi. Viimeisimpiin mukaelmiin kuuluu Disneyn superhitti Frozen, jossa Andersenin juonesta ja hamoista on napsittu ja muokattu osia varsin vapaasti.

Atomin paluu

Tshernobylin ydinreaktorionnettomuus vuonna 1986 pysäytti ydinenergian käytön laajenemisen pitkäksi aikaa. Kun Olkiluoto 3:n rakentamista 2000-luvun alussa alettiin suunnitella, se oli ensimmäinen uusi länsimaihin suunniteltu ydinvoimalaprojekti onnettomuuden jälkeen. Alun perin projektin oli tarkoitus valmistua vuoden 2009 kesään mennessä. Rakennustyö on edelleen kesken, ja tällä hetkellä valmistumisaikataulu on jossain vuosien 2018–20 hujakoilla.

Maija Mehiläinen

Pirteä mehiläistyttö Maija on tuttu suomalaistakin televisioista jo 1980-luvulta lähtien. Nyt kaksiulotteisena japanilaisena liukuhihnatuotantona toteutettu piirrossarja on päivitetty nykyaikaan tietokoneanimaationa. Mikä parasta, Maija Mehiläinen -elokuva säilyttää uudistuneesta ulkoasusta huolimatta hahmon alkuperäisen suloisuuden ja viehätysvoiman.

Jäähyväiset

Israelilaiselokuva Jäähyväiset käsittelee vaikeaa ja tulenarkaa aihetta: eutanasiaa eli armomurhaa. Se onnistuu kuitenkin käsittelemään aihetta yhtä aikaa sekä vakavasti ja hienotunteisesti että kevyen humoristisesti ja koskettavasti.

Koodinimi U.N.C.L.E.

Kulttimainetta nauttivaan 60-luvun tv-sarja Napoleon Soloon perustuva Koodinimi U.N.C.L.E. on hyvä esimerkki siitä, kuinka aivan kaikkea ei tarvitsisi tehdä uudelleen. Käsikirjoittaja-ohjaaja Guy Ritchie (Sherlock Holmes, Puuta, heinää ja muutama vesiperä) esittelee kylmän sodan aikaisen maailmansa esimerkillisesti, mutta sortuu samalla Hollywoodin perisyntiin, sillä komean elokuvan sisältö jää olemattoman ohueksi.

Hitman: Agent 47

Tietokonepeleistä on vaikea tehdä onnistuneita elokuvasovituksia, eikä Hitman: Agent 47 ole poikkeus sääntöön. Ei siitäkään huolimatta, että sen toinen käsikirjoittaja Skip Woods sai harjoitella samasta aiheesta jo vuonna 2007 tehdyn elokuvan parissa. Woodsin aikaisemmat käsikirjoitukset ovat vuorotelleet huonon (X-Men Origins: Wolverine, A Good Day to Die Hard) ja toimivien (Salasana: Swordfish, The A-Team, Sabotage) välillä. Hitman: Agent 47 kuuluu ensin mainittuun kategoriaan, vaikka apuna on ollut Michael Finch, jolta erityisemmät meriitit ovat vielä vähissä.

Rooli

Venäläisiä elokuvia tulee Suomessa teattereihin todella harvoin, mutta nyt voi puhua suorastaan sumasta, kun jo toinen venäläistuotanto tulee tänä keväänä meillä valkokankaalle.

Me Rosvolat

Kukapa ei olisi lapsena leikkinyt merirosvoja. Kun eteen ilmaantuu tilaisuus viettää koko kesä piraattina, vaikkakin kuivalla maalla, ei mikään voisi olla hienompaa. Ei ainakaan 10-vuotiaan Viljan (Sirkku Ullgren) mielestä.