53 sekuntia jotka muuttivat maailman – ”Nuoret elokuvantekijät voisivat oppia Psykon suihkukohtauksesta”

Haastattelussa 78/52-dokumentin ohjaaja Alexandre O. Philippe.

21.4.2017 10:50

Saattaa kuulostaa uskomattomalta, että pelkästään yhden legendaarisen kohtauksen ympärille voi rakentaa kokopitkän dokumenttielokuvan. Ajatus tuntui uskomattomalta myös ohjaaja Alexandre O. Philippestä, mutta aivan muista syistä kuin voisi kuvitella.

Dokumentin keston karsiminen kymmenestä tunnista yleisöä miellyttäviin mittoihin oli Philippen suurin haaste.

Kyseessä on tietysti Alfred Hitchcockin Psykon (1960) legendaarinen suihkukohtaus ja sitä syväluotaava uutuusdokumentti 78/52.

Dokumentti nostaa korkealle jalustalle elokuvamaailmaa ja kulttuuria muuttaneet 78 kuvaa ja 52 leikkausta, joista dokumentti sai myös nimensä.

Lähes 60 vuotta vanhassa leffakohtauksessa päähenkilöksi pedattu Marion Crane (Janet Leigh) puukotetaan kuoliaaksi suihkussa Bernard Herrmannin ikonisen musiikin säestyksellä.

78/52-elokuvan ohjaaja Alexandre O. Philippe viihtyy Suomen-vierailulla Night Visions -festareiden tiimoilta. Kyseessä on nimittäin ensimmäinen kerta, kun hänen dokumenttinsa näytetään yleisölle tuplanäytöksenä Psyko kanssa.

Heti Suomeen saavuttuaan Philippelle paljastettiin häkellyttävä fakta. Valtion elokuvatarkastamo päätti aikoinaan leikata koko ratkaisevan kohtauksen pois Psykon alkuperäisestä teatteriversiosta.

– Se on aivan uskomatonta! Kuinka Psykoa edes voi katsoa ilman sitä kohtausta, ohjaaja pohtii.

 

Psyko_Psycho

 

Ensimmäinen dokumenttielokuva yhdestä kohtauksesta

Philippen aikaisemmat dokumentit ovat käsitelleet laajempia kulttuurisia aiheita, kuten Star Wars -fanitusta ja zombeja. Hän kutsuu 78/52-elokuvaa unelmaprojektikseen.

– Pelkästään kohtauksen kulttuurillisesta ja sosiaalisesta merkityksestä riittää aineksia vaikka mihin. Emme ole koskaan sen jälkeen nähneet mitään vastaavaa, innoissaan jutusteleva Philippe hehkuttaa.

– Kaikista elokuvakohtauksista juuri siitä on varmasti kirjoitettu eniten. Siitä on keskusteltu loputtomasti, mutta siihen liittyy silti paljon kysymyksiä. Kukaan ei ole aikaisemmin tehnyt aiheesta dokumenttia. Kovinkaan moni ei uskonut, että edes pystyisin siihen.

Vaikka suihkukohtaus jatkaa omaa elämäänsä, Philippen uskoo sen menettäneen tehoaan. Nopeaa leikkausta sisältävien ja näyttävien gore-kohtausten aikakautena on vaikeaa olla enää shokeeraava.

– Kohtaus avasi Pandoran lippaan väkivallalle ja ehkä myös naisvihalle, Philippe aloittaa.

– Nykyisin yritetään vain näyttää enemmän ja enemmän väkivaltaa, mutta jossain pisteessä se ei ole enää kiinnostavaa. Nuoret elokuvantekijät voisivat oppia Psykon suihkukohtauksesta, että kaiken voi tehdä myös elegantilla tavalla.

– Yleisö oli vielä kohtauksen jälkeenkin shokissa. Sen takia elokuvan loppuosalla ei ole oikeastaan mitään merkitystä. Se oli rohkeaa uhkapeliä tarinankerronnan kannalta. Kohtaus on elokuvan kliimaksi. Piste.

Vastauksia kysymyksiin

Psykoon ja sen muistettavimpaan kohtaukseen liittyvät tarinat ja legendat ovat kasaantuneet vuosien aikana. Leffa muistetaan erityisesti sen omaperäisestä markkinoinnista ja Hitchcockin määräyksestä, joka esti katsojia saapumasta elokuvanäytöksiin myöhässä.

Tällä hän pyrki estämään sen, ettei katsojilta jää keskeinen kohtaus näkemättä. Samalla hän synnytti nykyisen tavan jonottaa elokuvaan, sillä ennen Psykoa katsojat tallasivat teatteriin kuka milloinkin.

Hitchcock antoi kuitenkin ymmärtää, että elokuva oli hänelle vain iso vitsi – pelkkä yleisöä huijaava temppu. Philippe uskoo juuri sen olevan osa Hitchcockin taidetta.

– Hän oli suuri taiteilija ja tietoinen siitä. Kriitikot eivät aikoinaan ymmärtäneet, että katsojien johtaminen harhaan oli hänen taideteoksensa. Rohkenisin väittää, että hän pyrki tietoisesti urallaan siihen pisteeseen, jossa voisi tehdä tämän kaltaisen yleisöä järkyttävän tempun.

Toisen legendan mukaan Hitchcock ei edes ohjannut kohtausta. Kuvakäsikirjoituksesta vastannut graafinen suunnittelija Saul Bass väitti olleensa kameran takana päättämässä asioista.

– En tiedä miksi Bass sanoi niin, mutta minusta se oli sääli. Kukaan ei kiellä hänen suurta vaikutusta elokuvaan. Kuvakäsistä ja lopullista tuotosta verratessa on kuitenkin ilmiselvää, että Hitchcock toimi kohtauksen ohjaajana.

Väite on osoitettu vääräksi myös kuvauksiin osallistuneiden toimesta.

 

psyko1

 

Mukaan mahtui myös pettymyksiä

Kolmen vuoden ajan kootulla 78/52-dokumentilla vilisee isoja nimiä ja tuttuja kasvoja. Mukaan on kerätty elokuvaohjaajia, näyttelijöitä ja asiantuntijoita.

Philippen harmiksi kaikki eivät kuitenkaan suostuneet antamaan haastattelua. Hän yritti pitkään houkutella esimerkiksi Quentin Tarantinoa ja Martin Scorsesea antamaan kommentteja aiheesta.

– Yritimme saada myös Brian De Palman haastateltavaksi, mutta hän ei ollut kiinnostunut. Se oli aika suuri pettymys. Tehdessään dokumentteja Hollywoodissa joutuu kyllä tottumaan pettymyksiin.

De Palma on tunnettu Hitchcockin ohjaustyylin seuraaja. Myös vuonna 1998 ensi-iltansa saaneen Psykon uusintaversion ohjaaja Gus Van Sant kieltäytyi kunnista esiintyä dokumentissa.

– Ilmeisesti hän on liian itsetietoinen omasta versiostaan, ohjaaja naurahtaa.

Lisää luettavaa