Uskomattomat toimintaspektaakkelit, indonesialaiset The Raidit ohjannut walesilainen Gareth Evans palaa takaisin kotimaisemiinsa Netflixin historiallisessa kauhutrillerissä Apostle. Vuoteen 1905 sijoittuva elokuva on poikkeuksellinen tapaus kauhugenressä, sillä se on kohtalaisen hidastempoinen, eikä sisällä oikeastaan ensimmäistäkään nykykauhulle tyypillistä säikyttelykohtausta. Evans luottaa enemmän tunnelmaan, kuviin ja musiikkiin kuin halpamaisiin böö-yllätyksiin, joilla niin monet modernit kauhuelokuvat on pilattu.
Hieman yli kaksituntisena elokuva saattaa tuntua myös monesta katsojasta tarpeettoman pitkältä, etenkin kun varsinainen kauhu alkaa vasta puolivälin jälkeen. Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa, sillä Evans loihtii katsojien ihasteltavaksi ja kauhisteltavaksi upeita ja groteskeja (K18-ikäraja on kerrankin hyvin perusteltu, sillä elokuvassa nähdään lukuisia erittäin raakoja kohtauksia) kuvia niin kelttiläisestä/walesilaisesta mytologiasta kuin kristinuskon pimeämmiltä ajoilta. Apostle onkin kuin jonkinlainen sekoitus klassista Uhrijuhlaa (ei se Nicolas Cagen kalkkuna, vaan alkuperäinen vuoden 1973 versio) ja vuonna 2015 ensi-iltansa saanutta mestariteosta The Witchiä.
Elokuva kertoo Thomas Richardsonista (Dan Stevens), joka matkaa syrjäiselle walesilaiselle saarelle, jonne hänen siskonsa on kidnapattu. Tällä kolkolla ja syrjäisellä saarella asustaa pieni uskonnollinen kultti, joka on hylännyt kristinuskon ja näyttää palvelevan jotain vanhempaa jumalaa. Mutta kuten niin usein, myös tätä näennäistä utopiaa turmelee vallanhimo, veriset salaisuudet ja korruptio. Thomas sukeltaa hiljalleen syvemmälle ja syvemmälle kultin pimeään historiaan ja lopulta usean kerroksen alta paljastuu ikivanha pakanallinen salaisuus.
Elokuva käsittelee uskontoja ja nyky-yhteiskuntaa todella rankalla kädellä. Sen kritiikki on tulikivenkatkuista ja jopa rienaavaa. Elokuvan sanoma on kuitenkin selvä: Äiti Maa tulee selviytymään, vaikka ihminen kaiken polttaisikin. Luonto keksii keinot ottaa omansa takaisin. Kirjaimellisesti.
Apostle edustaa sitä Netflixin parempaa tarjontaa, ja onkin luultavasti koko vuoden paras Netflix-elokuvaa. On melkoinen harmi, ettei leffa tullut valkokangaslevitykseen, sillä se on julmetun komean näköinen ja kuulostaakin mahtavalta. Todella erityinen elokuva kaiken kauhumassan keskellä.
Niko Ikonen
Tähdet ★★★★
