Onko äänellä väliä elokuvassa? Tohtori vastaa

16.9.2014 15:06

Elokuva on kokonaisvaltainen elämys, jossa äänellä on suurempi merkitys kuin ajatellaan, osoittaa ensimmäinen äänisuunnittelun alan väitöstutkimus.

Aalto-yliopistosta syyskuussa väittelevä Päivi Takala esittää, että perinteinen tapa kuvata ääntä tunteisiin vetoavana tai alitajuisena elementtinä ei tee oikeutta tavalle, jolla elokuvan ääni osallistuu merkitysten muodostumiseen elokuvakokemuksessa. Ohjaajana, säveltäjänä ja äänisuunnittelijana työskennellyt Takala haastaa elokuvan tekijöitä ja kokijoita pohtimaan elokuvaäänen merkitystä uudella tavalla.

– Elokuva tulisi käsittää tuntoisena ja kokonaisvaltaisena kokemuksena, joka välittyy kaikkien eri aistien kautta. Ääni voi ilmaista tunteita ja alitajuisia merkityksiä, mutta niin voivat elokuvan muutkin elementit, Takala sanoo.

Tuntoisuudella tarkoitetaan sitä, että ihmiset ymmärtävät maailmaa ja rakentavat merkityksiä pohjimmiltaan ruumiin ja tuntojen kautta.

– Perinteisesti elokuvateoriat ja alan opetus painottavat elokuvan narratiivisuutta tai visuaalisuutta. Äänen merkitys korostuu, kun elokuvan maailma avautuu katsojakuulijalle kokonaisvaltaisena tuntona.

Päivi Takala selvitti työssään, miten ääntä on käsitelty elokuvantekijöiden ja äänisuunnittelijoiden keskuudessa. Hän tarkasteli muun muassa David Lynchin, Walter Murchin, Michel Chionin sekä Dardenne-veljesten ajatuksia elokuvasta ja äänestä tuntoisuuden käsitteen ja siitä aukeavan uuden teoreettisen ulottuvuuden kautta.

Väitöstutkimukseen kuuluu myös kolme taiteellista teosta: dokumenttielokuva Erikoisia tapauksia, tanssielokuva Syvä hengitys sisään ja audiovisuaalinen installaatio ”Helsingin kaunein ääni”.

– Taiteellisten töiden kautta tarkastelin tuntoisuuden käsitettä eri näkökulmista ja selvitin, kuinka tuntoisuudesta aukeavaa teoriaa voi hyödyntää tavassa, jolla ymmärrämme ääntä elokuvan tekemisessä ja kokemisessa, Takala kertoo.

– Ohjaamassani tanssielokuvassa kokeilemamme työtavat, kuten liikkeen yhdistäminen leikkaukseen ja sävellystyöhön, auttoivat konkretisoimaan tuntoisuuden käsitettä tekemällä sen katsojallekin näkyväksi, kuultavaksi ja kokonaisvaltaisesti koettavaksi.

Takalan väitöstutkimus tarjoaa uusia näkökulmia elokuvan äänen käytännön tekemiseen ja alan pedagogiikan kehittämiseen.

Väitöskirja ”Äänen tunto. Elokuvaäänen kokemuksellisuudesta” tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 19.9.2014 klo 12, Mediakeskus Lumeen Sampo-sali, Hämeentie 135 C, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii FT Taina Riikonen.

Lisää luettavaa