Nuoren ihmisen syrjäytyminen viedään äärimmilleen Brendan Muldowneyn Love Eternalissa. Pienen Ianin isä kuolee kesken leikin, ja siitä lähtien pojalla on pakkomielle kuolemaa kohtaan. Hän sulkeutuu huoneeseensa, mutta lopulta äidinkin kuolema pakottaa nuoreksi mieheksi kasvaneen Ianin muiden ihmisten pariin.
Robert de Hoogin sulkeutuneesti mutta ilmeikkäästi näyttelemä aikuinen Ian ei edelleenkään saa elämän syrjästä kiinni, vaan hän ryhtyy suunnittelemaan itsemurhaa. Motivaatiota, tukea ja seuraa hän saa kohtaamiltaan itsetuhoisilta naisilta.
Kun aika kuluu, eikä Ian ole saanut itseään hengiltä, alkaakin tuntua siltä, ettei Ian välttämättä tahdo kuolla. Ehkä hän vain ei halua elää. Tai hän ei osaa elää. Elämän mysteerit alkavatkin aueta, kun hän katsoo sitä kuolonkaipuuseen määrätietoisemmin toimivien naisten silmien kautta.
Love Eternal sisältää paljon kauniita kuvia ja makaabereja oivalluksia, ja siinä on alusta loppuun asti outo, hieman vinksahtanut tunnelma. De Hoog on hyvä Ian, joka tosin on sosiaalisesti hieman liian taitava ollakseen viettänyt suurimman osan elämästään eristyksissä muista ihmisistä. Hänen kohtaamaansa, tragedian musertamaa Naomia esittävä Pollyanna McIntosh on suorastaan loistava.
Toimivasta tunnelmastaan huolimatta Love Eternal kärsii hienoisesta skitsofreenisyydestä. Se ei osaa päättää, onko draama syrjäytymisestä, kauhuelementtejä sisältävä sairaskertomus vai musta komedia. Se kävisi yksittäisten kohtausten perusteella kaikista niistä, mutta osasista ei aivan muodostu täysin tyydyttävää kokonaisuutta.
Jouni Vikman
Tähdet ★★★
Love Eternal. Irlanti 2013. Ohjaus Brendan Muldowney.
Näytökset Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla:
Kino Engel 1 pe 20.9. klo 23:00
Kino Engel 2 ma 23.9. klo 21:00
Kinopalatsi 9 ke 25.9. klo 19:00
Lisää R&A-tärppejä Episodi 8/2013:ssa.