Vaikka Marion Cotillardin tulikin tunnetuksi Luc Bessonin käsikirjoittamasta Taxi-elokuvasta, toimi työskentely Arnaud Desplechin kanssa vuonna 1996 ensi-iltansa saaneessa elokuvassa Comment je me suis disputé… (ma vie sexuelle) hänen uransa alkupisteenä.
Yli kaksi vuosikymmentä ja yksi Oscar-patsas myöhemmin parivaljakko uusi yhteistyönsä draamaelokuvassa Ismael’s Ghosts, joka toimi tämän vuoden Cannesin elokuvajuhlien avauksena.
Ismael’s Ghosts kertoo tarinan elokuvantekijä Ismaël Vuillardista, joka kohtaa kauan kadoksissa olleen ja kuolleeksi oletetun vaimonsa. Cotillardille elokuvassa näytteleminen toi mieleen muistoja hänen uransa ensimmäisistä askelista.
– Olin vain iloinen päästessäni kuvauksiin, kun tein ensimmäisen kerran töitä Arnaudin kanssa. Tyydyin vain mahdollisuuteen päästä näyttelemään, Cotillard kertoi Episodille Ismael’s Ghosts -elokuvan ensimmäisen näytöksen jälkeen.
– Siihen aikaan odotin yhä unelmieni toteutumista. Varmaan suurin ero onkin, että nykyisin elän tässä hetkessä enkä tulevaisuudessa.
Juuri siksi hänen tapansa käsitellä negatiivista julkisuutta on muuttunut radikaalisti.
– Ihmisten muodostamalla kuvalla meistä näyttelijöistä ei ole yleensä mitään tekemistä todellisuuden kanssa, hän kertoo.
– Luin vuosien aikana niin monta hullua tarinaa itsestäni, että lopetin kiinnittämästä niihin huomiota. Nuorena tulee lukeneeksi kaiken mahdollisen, kun omaa suuren ja kesyttämättömän egon, joka vain nielee kaiken ympäriltään. Jonain päivänä ei vain enää halua tehdä niin.
Cotillard puhuu kokemuksen syvällä rintaäänellä. Brangelina-mediakohu imaisi näyttelijättären mukaansa, kun Robert Zemeckisin agenttidraama Liittoutuneet sai viime vuonna ensi-iltansa.
Cotillardia syytettiin Brad Pittin ja Angelina Jolien äkkinäisestä erosta. Pian hän saikin huomata, ettei ihmisten käsityksen muodostumiseen tapahtuneista vaadita paljoa Twitterin aikakautena.
– Ymmärrän että viha myy paremmin. Kauheudet myyvät erityisesti netissä enemmän, näyttelijätär tokaisi.
– Olin erittäin pahoillani, kun se juttu tapahtui. En ollut kuitenkaan pahoillani itseni, vaan kaikkien niiden muiden ihmisten puolesta, jotka ajattelevat minun olevan hirvein ihminen koko maailmassa, hän kertoi.
– Mietin vain, mikä saa heidät käyttäytymään niin? Mikä saa heidät kirjoittamaan sellaisia asioita? En kuitenkaan koskaan ottanut niitä asioita henkilökohtaisesti. Mitä ilkeimmiksi ihmisten kommentit tulivat, sitä enemmän nauroimme niille mieheni [ohjaaja/näyttelijä Guillaume Canet] kanssa. Asia ei liikuttanut minua. Minua liikutti vain näiden kahden ihmisen vaikean tilanteen käsittely.
Cotillard päätti vastata syytöksiin katkeruuden tiivistyessä.
– En aluksi halunnut reagoida asiaan mitenkään, koska en halunnut olla missään tekemisissä sen asian kanssa. Pihalleni alkoi kuitenkin kerääntymään paparazzeja ja mieheni ei kestänyt sitä. Hän käski minun tehdä asialle jotain. Käytin Instagram-tiliäni, koska se oli kaikista suorin tapa. Silloin kukaan ei voi muokata sanojani. Vastasin mahdollisimman suoraan ja kaikki loppui. Kaksi päivää myöhemmin koko asia tuli päätökseen.
Yksi asia on ainakin varmaa – hän saattoi tehdä paluun juurilleen elokuviensa osalta, mutta Marion Cotillard ei tarvitse enää ketään tavaamaan hänelle elämän opetuksia.
Ismael’s Ghosts saa maailmanlaajuisen ensi-iltansa myöhemmin tämän vuoden aikana.
Teksti: Marta Bałaga – Cannes