Skottien ja englantilaisten verisistä taistelukentistä kertova elokuva palkittiin aikoinaan viidellä Oscar-pystillä, muun muassa parhaalle elokuvalle ja parhaalle ohjaukselle (Gibson itse) myönnettävin patsain.
Pitkin Irlannin ja Skotlannin nummia kuvatun elokuvan pääosa ei ollut niin selvä valinta kuin miltä nykyään ehkä vaikuttaa. Gibson piti itseään ainakin kymmenen vuotta liian vanhana William Wallacen rooliin ja suunnitteli tilalle näyttelijä Jason Patricia (In the Valley of Elah). Paramountin elokuvastudiolla oltiin kuitenkin sitä mieltä, että elokuvaa ei tehdä lainkaan, jos Gibson ei ole pääosassa.
Pakkonakituksen jälkeen Gibson jättäytyi pois Terry Gilliamin (12 apinaa) suunnitteilla olleesta A Tale of Two Cities -elokuvasta, mutta tarjosi vastineeksi Braveheartin ohjaajan pestiä Gilliamille. Kuten Oscar-palkinnon pokkaajasta voi päätellä, Gilliam kieltäytyi kunniasta.
Vaikka Braveheart lainaa Skotlannin historian tavaramerkit, sinisen sotamaalin ja reisiä tuulettavat heimokiltit vääriltä aikakausilta, on elokuvassa potkua yhä tänäkin päivänä. Siitä osittainen kiitos kuuluu joukkokohtausten avustajille, jotka muksivat toisiaan paikoin hyvinkin tosissaan.
Braveheart oli suurmenestys, mutta se herätti myös kritiikkiä. Gibsonin skottiaksenttia on parjattu, eikä elokuvassa nähtäviä tapahtumia pidetä kovin totuudenmukaisina. Internet Movie Databasen mukaan sitä on monta kertaa sanottu epätarkimmaksi historialliseksi spektaakkeliksi, mitä on ikinä tehty.
Braveheart esitetään Avalla lauantaina 17.12.2016 klo 21.00.