Teinipojan piirroksesta valkokankaille – näin syntyi suomalainen supersankari Rendel

Mainostoimistoyrittäjä Jesse Haaja oli ihmeissään, kun hänen lapsena piirtämästään hahmosta kohistiin yhtäkkiä kaikkialla hänen ympärillään. Ei auttanut kuin lunastaa odotukset ja tehdä elokuva.

Rendel on Suomessa poikkeuksellinen elokuvatapaus. Se on ensimmäinen kotimainen supersankarielokuva, jolla on lisäksi harvinainen syntytarina. Rendel keräsi huomiota niin kotimaassa kuin ulkomaillakin ennen kuin siitä oli edes tarkoitus tehdä elokuva.

– En tiedä, mistä se johtui: oliko ajoitus niin hyvä vai oliko hahmo juuri sellainen, jota kaivattiin, pohtii ohjaaja Jesse Haaja.

Hahmon juurille päästääkseen täytyy palata 20 vuotta taaksepäin. Sarjakuvista ja supersankareista kiinnostunut Haaja piirsi Rendelin ja muita sarjakuvahahmoja jo varhaisteininä. Rendeliä lukuun ottamatta hahmot olivat niin voimakkaasti kolmetoistavuotiaan pojan mielikuvituksen tuotteita, että ne olisi ollut mahdottoman vaikea toteuttaa elokuvan budjetilla. Projektin lähtökohtana oli yksin Rendelin hahmo, jonka ympärille koottiin tarina ja muut henkilöt.

Synkän Rendelin ja tämän alter egon rooleissa nähdään Kristofer Gummerus, joka on tuttu esimerkiksi tv-sarjasta Syke (2017) ja elokuvasta Merirosvoradio (2009). Haajalla oli hyvin selkeä mielikuva, millainen Rendelin tulee olla.

– En antanut periksi piiruakaan. Krisin kanssa treenasimme kuukausia, miten Rendel esimerkiksi kävelee, reagoi ja liikkuu, sanoo Haaja.

 

Kris Gummerus.

Elokuvan pääpahista Rotikkaa esittävä Rami Rusinen (Lovemilla, 3 Simoa) sai Gummerusta enemmän vapauksia hahmonsa rakentamiseen. Haaja antoi suuntaviivat, joiden pohjalta Rusinen työsti hahmonsa vuodessa valmiiksi. Rusinen syventyi hahmoonsa perinpohjaisesti.

– Kun hän tuli settiin, hän oli saattanut olla nukkumatta tai pesemättä itseään pari päivää. Kun hän oli roolissaan, et pystynyt puhumaan Ramin kanssa. Ramia ei saanut irti siitä hahmosta, muistelee Haaja.

Muissa rooleissa nähdään muun muassa Renne Korppila, Matti Onnismaa ja Aake Kalliala.

Syntymäpäivänään keväällä 2014 Haaja muisti lapsena luomansa hahmon ja kaivoi piirustukset esiin. Hän julkaisi kuvan Rendelistä sosiaalisessa mediassa.

– Ykskaks se räjähti. Meni joitain viikkoja tai kuukausi, ja se oli joka puolella. Oli Hesarit ja Ylet ja kaikki, Haaja muistelee.

Mainosalan yrityksen omistava Haaja ajatteli, että tekee Rendelistä lyhytelokuvan. Positiivisen mediahuomion myötä näyttelijöitä, työryhmäläisiä ja muita elokuva-alan ammattilaisia alkoi tiedustella Haajalta, pääsisivätkö he mukaan projektiin. Haaja päätti parissa viikossa, että elokuvasta on tehtävä täyspitkä.

– Yhtäkkiä minulla oli pääcasting, maskintekijät, konseptitaiteilija ja työryhmää kasassa. Minulla oli tavallaan jo kaikki palaset, että saisin tehtyä leffan. Siinä vaiheessa meillä oli jo alustava käsikirjoituskin tekeillä.

Haaja teki työryhmänsä kanssa koekuvauksen. Tuotos ei ollut edes työryhmän mielestä kovin hyvä, mutta heidän oli pakko julkaista se, koska olivat luvanneet sellaisen.

– Ajattelin, että nyt tämä joko kaatuu tai ponnahtaa ylöspäin. Vaikka se oli meidän ja monen muunkin mielestä huono, yllättävää kyllä Rendel jatkoi etenemistään.

Keväällä 2015 Haaja lähti Cannesin elokuvajuhlille apulaisohjaajansa Manu Eloahon kanssa. Kun he palasivat reissulta, Rendelillä oli levitysyhtiönä Black Lion Pictures ja tuotantoyhtiönä Frozen Flame Pictures.

Tässä vaiheessa Haajalla oli olemassa alustava versio tarinasta. Projektissa jo mukana ollut Black Lion Picturesin tuottaja Miika Norvanto esitteli Rendelin Pekka Lehtosaarelle, joka on käsikirjoittanut muun muassa elokuvan Pahat pojat (2003). Intohimoisena sarjakuvan ystävänä Lehtosaari kiinnostui projektista.

– Kun kuulin, että Pekka lähtee mukaan, olin mökillä. Otin siinä muutaman onnenpompun ja tuulettelin. Vastasaaren naapurit varmaan katselivat, että mitä helvettiä tuo tekee, kertoo Haaja naureskellen.

Suomessa elokuvan esituotantoon käytetään yleensä pari vuotta, mutta Haaja työryhmineen teki vastaavat työt neljässä kuukaudessa. Budjetti, työryhmä, näyttelijät, kuvauspaikat ja aikataulut oli hoidettava nopeasti kuntoon.

– Teimme jonkinnäköisen Suomen ennätyksen elokuvan esituotannon valmistelussa. Neljään kuukauteen työstimme täysin uuden käsikirjoituksen ja tuotantosuunnitelman.

1,45 miljoonan euron budjetilla tuotettu elokuva sai rahoituksen pääosin Mikkelin ja Varkauden kaupungeilta. Lisäksi elokuvan tekemisen mahdollisti yli 400 yritysyhteistyösopimusta.

Lokakuussa 2015 alkoivat Rendelin kuvaukset. Ensimmäinen viikko oli Haajalle täyttä hämmennystä ja uuden opettelua. Hänellä ei lähtökohtaisesti ollut juuri muita työkaluja kuin visio siitä, miltä hän haluaa kaiken näyttävän.

– Kun ensimmäisen kerran menin settiin, en ollut ikinä elämäni aikana ollut elokuvan setissä. Ajattelin, että mitä täällä tapahtuu, minunko pitäisi vetää tätä palettia tässä!

Jesse Haaja.

Tuotantoyhtiön kautta työryhmää kerääntyi noin kahdensadan ihmisen edestä. Haaja ei ymmärtänyt, miksi työryhmää piti olla niin paljon. Asia kuitenkin selvisi heti, kun jotain puuttui. Jos puuttui ihminen, joka tiesi missä oli teippiä, aikatauluihin tuli puolen tunnin viive. Pikkuhiljaa Haajalle valkeni, että hänen ei tarvitse huolehtia aivan kaikesta. Työryhmän jäsenet pitivät huolen siitä, että Haaja sai keskittyä ohjaustyöhönsä.

– Ympärilläni oli ihmisiä, jotka olivat parempia ja kokeneempia kuin minä. Ilman heitä en olisi selvinnyt.

Jokainen kuvauspaikka lavastettiin yksityiskohtaisesti Esa Naukkarisen johdolla. Haaja muistaa hetken, jolloin kuvaaja Tero Saikkonen näytti hänelle ensimmäisen kuvatun kuvan ja kysyi, onko se tarpeeksi hyvä.

– Silloin vasta tajusin, että mehän teemme tästä sellaisen elokuvan kuin tästä pitikin tulla. Sitten mentiin ja vauhdilla!

Työryhmä kuvasi ensin osuudet, joissa näyttelevät suomalaiset näyttelijät. Keväällä 2016 oli vuorossa kansainvälisten näyttelijöiden kanssa tehtävät kohtaukset. Kuvauspäiviä kertyi yhteensä kuusikymmentä, hiukan enemmän kuin suomalaisella elokuvalla yleensä. Aikaa meni siihen, että Haaja ja Saikkonen halusivat panostaa laatuun.

– Aina kun siirsimme kameraa, siirsimme myös valoja ja pidimme huolen, että joka ikinen kuva näyttää hyvältä. Siksi meillä kesti.

Ensimmäisen kuvausviikon ohella viimeinen kuvauspäivä oli Haajalle vahva ja mieleenpainuva kokemus. Kun viimeinen kuva oli kuvattu, koko päätyöryhmä purskahti itkuun.

– Se oli kaunis hetki. Minä, Tero ja Manu istuimme ulkona ja itkimme ja nauroimme vuorotellen. Jos en olisi kokenut lapsen syntymää, niin mitään tämän veroista en olisi kokenut.

Jälkituotannosta vastasivat Miika Norvanto, Tero Saikkonen ja Pekka Lehtosaari. Jälkitöihin kului aikaa puolitoista vuotta. Vihdoin keväällä 2017 Haaja oli kolmatta kertaa Cannesissa Rendelin tiimoilta, ja elokuvasta näytettiin lähes valmis versio ostajille.

Black Lion Pictures onnistui yhdessä Raven Bannerin kanssa myymään elokuvan levitysoikeudet useisiin eri maihin, joita Haaja ei vielä toistaiseksi voi paljastaa. Lisäksi Rendel nähdään niin kotimaisella Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla kuin muutamilla ulkomaisillakin festivaaleilla esimerkiksi Meksikossa, Yhdysvalloissa ja Saksassa.

Rendel poiki Haajalle mahdollisuuksia jatkaa elokuvan parissa. Hän solmi syksyllä 2016 managerointisopimuksen yhdysvaltalaisen Zero Gravity Managementin kanssa, ja hänellä on jo kaksi toistaiseksi salassa pidettävää projektia tekeillä. Seuraava Rendel-elokuvakin on mahdollisesti tulossa, mutta siitä Haajalla ei vielä ole varmuutta.

– Kyllä Rendel on ajateltu vähintäänkin trilogiaksi. Olemme rakentaneet tarinan niin, että se ei pääty. Tarkoitus on luoda ilmiö, joka elää, Haaja päättää.

Aiheet:

Aiheeseen liittyvät elokuvat

Aiheeseen liittyvät jutut