Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaali alkaa torstaina. Festivaali järjestetään Helsingissä 17.–27.9. Kokosimme laajasta valikoimasta kymmenen toimituksen hyväksi havaitsemaa elokuvaa.
Dear White People
Roturistiriidat ja etuoikeutetun amerikkalaisopiston poliittiset väännöt voivat olla raskasta katsottavaa. Jos kynnyksen yli pääsee, on tarjolla salakavalan hauska kuvaus oman identiteetin haparoivasta hakemisesta tilanteessa, jossa minuus pitää periaatteellisista syistä rakentaa luokasta, persoonallisuudesta ja vahvuuksista riippumatta muiden määrittelemien karsinoiden kautta. ★★★★ (JV)
Don’t Think I’ve Forgotten: Cambodia’s Lost Rock and Roll
Pol Potin hirmuvallan tuhoamasta Kambodzan itäisillä mausteilla höystetystä länsimaisesta pop- ja rockkulttuurista kertova dokumentti ohittaa siloitellen aikakauden tähtien osuuden valtarakenteiden pönkittäjänä, mutta avaa maan surullista lähihistoriaa ymmärrettävällä tavalla mahtavan musiikin säestyksellä. ★★★★ (JV)
Flocking
Nuori Jennifer (loistava Fatima Azemi) raiskataan idyllisen ruotsalaiskylän hääjuhlassa. Sen sijaan, että rikos käsiteltäisiin sille kuuluvalla painokkuudella, pieni yhteisö kääntyy hiljalleen uhria vastaan. Beata Gårdelerin toinen pitkä ohjaus kuvaa kiihkottomasti mutta tarkalla katseella seksuaalirikoksiin usein liittyvää syyllistämistä. Sen yhteisönkuvauksessa on kaikuja Thomas Vinterbergin julmasta ja turhauttavasta Jahdista. Ajankohtainen ja puhutteleva draama on pohjoismaista draamaa parhaimmillaan. ★★★★ (AVM)
Jäähyväiset
Kun ystävät ja rakkaaat eivät enää pärjää tavallisessa vanhainkodissa, ryhmä vanhuksia ryhtyy rakentamaan armomurhakonetta. Israelilaiselokuvan monet rankat aihiot eivät aivan ehdi loppuun asti, mutta humoristinen pohjavire keventää niistä haikean, sydäntäsärkevän ja ajatuksiaherättävän kokonaisuuden. ★★★★ (JV)
Men & Chicken
Viimeksi kymmenen vuotta sitten Adam’s Apples -komedialla riemastuttanut Anders Thomas Jensen venyttää jälleen mustan huumorin rajoja. Isänsä kuoleman jälkeen adoptoiduiksi paljastuvat veljekset suuntaavat etsimään identiteettiään kierossa tanskalaiselokuvassa, jonka pääosissa nähdään Mads Mikkelsen ja David Dencik. ★★★★ (PL)
Sicario
Nuori ja idealistinen FBI-agentti (Emily Blunt) vedetään kansainvälisen huumekaupan raakaan maailmaan, kun hänet rekrytoidaan salaiseen CIA-ryhmään, jonka tavoitteena on tappaa meksikolainen kartellipomo. Sicario on synkkä, brutaali ja katsojan moraalin haastava rikosdraama ja ennen kaikkea häikäisevän hienosti ohjattu trilleri, jossa on liki täydellinen tasapaino psykologisen draaman, poliittisen jännityksen ja väkivaltaisen toiminnan välillä. ★★★★★ (TR)
Tale of Tales
Italialaisen Matteo Garronen (Gomorra) kaunis, groteski ja viihdyttävä aikuisten fantasia-antologia. Giambattista Basilen 1600-luvulla työstämään napolilaisten kansansatujen kokoelmaan pohjaavaa elokuvaa tähdittävät muun muassa Vincent Cassel, Salma Hayek, Shirley Henderson ja Toby Jones. Pääosaan nousevat osin myös poikkeuksellisen hienot erikoistehosteet, jotka nostavat Tale of Talesin yhdeksi viime vuosien tyylikkäimmistä hirviöelokuvista. ★★★★ (TR)
Vierailu
Tanskalaisen konseptitaiteilijan Michael Madsenin dokuessee näyttää, kuinka maailman eri hallitukset käsittelisivät avaruudesta saapuvien muukalaisten kohtaamista. Ohjaajalle juuri tämä tapahtuma on ihmiskunnan ultimaattinen ”kokemus”. Skenaarion kautta Madsen käsittelee ajatustaan todellisuuden subjektiivisuudesta; siitä, miten eri tavalla voimme kokea saman maailman. Paikoin banaaliksi notkahtava elokuva on enemmän videoinstallaatio kuin tieteiselokuva, ja tulee ehdottomasti nähdä valkokankaalta. ★★★ (AVM)
Youth
Youth jakoi keväällä Cannesissa kriitikot jyrkästi kahtia. Michael Cainen ja Harvey Keitelin esittämät vanhat ystävät seuraavat hienostohotellissa lastensa ja muiden nuoremman sukupolven edustajien elämää Suuri kauneus -elokuvallaan hurmanneen Paolo Sorrentinon viehättävässä ohjauksessa. ★★★★ (TR)
Äidin toive
Joonas Berghällin (Miesten vuoro, 2010) toinen pitkä dokumenttielokuva punoo yhteen kymmenen liikuttavaa tarinaa maailman eri puolilta. Tarinoita yhdistää äidinrakkaus: taipumaton ja alituisen huolen leimaama. Aiheena äitiys vie perusasioiden äärelle. Kansainvälisenä tuotantona valmistuneesta, maailmoja syleilevästä ja intiimin tunteikkaasta elokuvasta loistaa kunnianhimo, mutta se jättää viimeistelemättömän jälkimaun. Ihmisoikeusongelmia elokuva sivuaa hienovaraisesti, alleviivaamatta. ★★★ (NH)
Arviot: Niina Holm, Päivi Laajalahti, Tuomas Riskala, Anton Vanha-Majamaa, Jouni Vikman.
Kuva elokuvasta Tale of Tales.