JS: Muita mieltä nakertaneita filmatisointeja ovat olleet muun muassa RED (2010) ja Tintti (2011). Sekä Hellboysta tehdyt animaatiot, joissa mikään ei toiminut ääninäyttelystä juoneen. Outoa, ettei REDin soolokostoa koettu yksinään elokuvan arvoiseksi, vaan mukaan piti saada koko joukko koomisia sivuhahmoja.
JV: RED on kamala, uusi Tintti loistava. Hellboy-animaatiot ovat liian pelkistettyjä hirviöseikkailuja ottaen huomioon alkuperäisten tarinoiden monet ulottuvuudet. Todellisista kammotuksista tulee mieleen Ghost Rider (2007).
JS: Tintti ei ole syvimmästä loukosta, mutta eivätkö sarjakuvat olleet hieman staattisempia?
JV: Tintti-sarjakuvat ovat mielettömän vauhdikkaita, pitää vain osata lukea Hergén kuvakieltä. Se, että kuva on ruudussa tietysti pysähtynyt, ei tarkoita, etteikö siinä olisi liikettä.
JS: Ranskalaisen kilpakuskin Michel Vaillantin sarjakuva-albumeja muistelen lämmöllä. Michel Vaillant – 24 hours elokuvasta ei sitten jäänytkään mitään muistikuvia. Ei siis kovin onnistunut, vaikka sarjakuvat ovat edelleen jännittävämpiä ja draamallisempia kuin oikea F1.
JV: Ei todellakaan. Toisesta Euro-klassikosta, eli luutnantti Blueberrystä tehdystä Blueberrystä (2004) jäi myös ristiriitainen fiilis. Shamanismiin hortoileva seikkailu pakottaa nostamaan hattua lähdemateriaalin “luovalle” käytölle.
JS: Avengersissa vihreää Hulk-hirviötä näyttelee jo kolmas Hollywood-stara. Miksi aiemmat Hulkit ovat flopanneet?
JV: Hyvä kysymys. Tosin Ang Leen leffa (2003) ei ole niin huono kuin haukutaan. Hän vain ei yrittänytkään sukeltaa sarjakuvien maailmaan, mikä saa ihmettelemään miehen valintaa tehtävään, niin paljon kuin hänestä pidänkin.
JS: DC-kustantamon nimekkäistä hahmoista Batman koki uuden tulemisen Christopher Nolanin käsissä, mutta Supermanin viimeisin keräsi kommentteja lähinnä unettavuudestaan. En ymmärrä, miksi Supermanista ylipäätään yritetään tehdä elokuvaa. Koko premissi on niin naurettava. Superman on kaiken osaava kuolematon sotakone, jonka suurimmat ongelmat ovat voimattoman(!) Lex Luthorin ja naisten kanssa. Ketä kiinnostaa?
JV: Nolanin Batmaneita ei olisi ilman Tim Burtonin Batmaneita, niitä ei saa unohtaa. Uusi Superman oli liian lipevä retro/moderni-sekoitus, siitä ei saanut otetta. Ei ihme, että teatterissa nukutti. Mutta eikö ole kiehtovaa, että maailman voimakkain mies on voimaton naisen edessä?