Mikä on Nicolas Cagen paras elokuva? Top 10 -listalla on monta vinkeroa tapausta

Suurenmoisen lahjakkuuden sietämätön taakka -elokuvan ohjaaja Tom Gormican kertoo hyödyntäneensä Nicolas Cagen muuttumista pelkästä näyttelijästä kulttuuriseksi ilmiöksi. Se onkin totta, Cagesta nousevat mieleen paitsi hänen elokuvansa myös yksityiselämästä tihkuneet huhut sekä kutkuttavat julkkisjuorut lapasesta karanneista muistoesineostoksista ja verottajan kanssa väännetyistä talousvaikeuksista.

Tärkein syy fanittaa Cagea ovat kuitenkin edelleen hänen elokuvansa, mutta silläkin rintamalla miehen legendaa ovat kasvattaneet mielenkiintoiset valinnat – sekä tietysti luovat ratkaisut rooleihin eläytymisessä.

15.5.2022 09:00

Päätin poimia miehen tuotannosta omia suosikkejani. Se ei ollutkaan ihan helppo tehtävä, sillä vaikka jätin pois kreditoimattomia piipahduksia ja äänirooleja, jäljellä oli edelleen pyöreät 90 nimikettä. Jatkoin rajaamista keskittymällä vähemmän ilmeisiin elokuviin, eli karsin pois Cagen isoimmat hitit ja tunnetuimmat roolit. Siinä katosi esimerkiksi usein mainittu ysäriputki Leaving Las Vegas, The Rock, Con Air ja Face/Off sekä muun muassa National Treasure -seikkailut.

Valinnan vaikeus vaivasi edelleen, joten päätin myös ripotella elokuvia tasaisesti Cagen jo viidettä vuosikymmentä kattavalle uralle. Näin mukaan tuli kaksi nimikettä 1980- ja 90-luvuilta sekä 2010-luvulta, kolme elokuvaa 2000-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä ja yksi nykyiseltä 2020-luvulta.

Poiminnat on esitelty aikajärjestyksessä, koska kaikki nimikkeet ole edes mukana sen vuoksi, että ne olisivat elokuvina mestariteoksia, vaan tiettynä hetkenä henkilökohtaisesti kolahtaneina. Mitä todennäköisimmin jonain toisena päivänä tehtynä lista olisi ollut aivan erilainen.

10. Valley Girl (1983)

Nicolas Cage teki valkokangasdebyyttinsä vilahtamalla vuoden 1982 Kuumat kinkut -teinikomediassa – tuolloin vielä nimellä Nicolas Coppola. Heti seuraavana vuonna oli vuorossa toinen, hieman erilainen teinikomedia, jossa Cagella oli jo keskeinen rooli.

Energinen Cage on Hollywoodissa roikkuva röyhkeä punkkari Randy, joka ihastuu niin sanottuun laaksotyttöön, Los Angelesin hyvätuloisemman asuinyhteisön etuoikeutettuun Julieen (Deborah Foreman). Julien snobimmat ystävät eivät epäsuhtaista suhdetta ymmärrä (elokuva pohjautuukin hyvin löyhästi Romeo & Juliaan).

Elokuvaa ei pidä sekoittaa vuonna 2020 julkaistuun, tuotanto-ongelmista kärsineeseen musikaaliversioon. Mainiolla soundtrackilla varustettua kasariversiota ei ilmeisesti ole saatavilla missään suoratoistopalvelusta, mutta siitä on olemassa dvd, jonka voi löytää netistä, jos ei tarvitse suomitekstejä.

9. Vampyyrin suudelma (Vampire’s Kiss, 1988)

Tuntemattomaksi suuruudeksi jääneen Robert Biermanin kauhukomedia Vampyyrin suudelma oli aikoinaan floppi, mutta Cagen legenda voisi olla hyvin erilainen, jos hän olisi kuunnellut agenttiaan. Tämä yritti vakuuttaa, ettei elokuva ollut hyvä valinta Moonstruck-hitin jälkeen. Tavallaan hän oli oikeassa, sillä monet uskoivat Cagen tuhonneen uransa – eivätkä viimeistä kertaa.

Cage on kasarijuppi, joka on hiljalleen menettämässä järkensä. Pian hän alkaa myös uskoa olevansa muuttumassa vampyyriksi. Roolihahmon palopuheista on tullut näyttelijän tavaramerkki ja aito torakan syöminen on vain vahvistanut elokuvan kulttisuosiota. Silti Cage saa välittämään epämiellytävästkin hahmostaan.

Valley Girlin tavoin Vampyyrin suudelmaa ei taida löytyä suoratoistopalvelua, mutta siitäkin on olemassa kotiteatterijulkaisuja.

8. Oma pikku agenttini (Guarding Tess, 1994)

Ensimmäisen Poliisiopistonkin ohjanneen Hugh Wilsonin komediassa Cagen esittämä salaisen palvelun agentti Doug Chesnic on päätynyt entisen presidentin lesken henkivartijaksi. Hän pitää tehtävää arvolleen soveltumattomana eikä malta odottaa, että komennus päättyy. Miehen oloa ei helpota, että Tess-rouva ei katso tarvitsevansa suojelua. Kaiken lisäksi hän kohtelee ympärilleen määrättyjä turvamiehiä kuin henkilökohtaisina palvelijoinaan.

Elokuva ei ehkä ole mestariteos eikä komedianakaan maailman hauskin. Cagen ja Tessiä esittävän Shirley MacLainen välistä tahtojen taistoa on silti hauska seurata. MacLaine saikin roolistaan Golden Globe -ehdokkuuden. Dougin ja Tessin välinen jännite toimii Cagen ja MacLainen mainion kemian ansiosta. Onkin helppo uskoa, että kulisseissa näyttelijöistä tuli hyvät ystävät.

Oma pikku agenttini pitäisi löytyä ainakin Blockbusterista ja iTunesista.

7. 8 mm – kahdeksan millimetriä (1999)

Joel Schumacherin neonoir-jännärissä Cagen esittämä yksityisetsivä Tom Welles saa oudon toimeksiannon. Rikas leski on löytänyt vastikään menehtyneen miehensä tavaroista väkivaltaisen pornofilmin, ja hän haluaa Wellesin selvittävän, ovatko sen tapahtumat totta vai näyteltyä.

Vaikka etsivä on varmasti uransa aikana nähnyt yhtä ja toista, hän ei ole valmistautunut kohtaamaan pahuutta ja julmuutta, joihin törmää pornoteollisuuden pimeälle puolelle sukeltaessaan. Elokuva ja sen kuvaama maailma, joka murtaa Cagen esittämän miehen henkisen selkärangan, onkin melkoisen epämiellyttävää katsottavaa. Mahdollisesti siitä johtuen moni kriitikko kääntyi elokuvaa vastaan ja syytti sitä eksploitaatiosta. Myös yleisö pysytteli poissa teattereista.

Elokuva löytyy Blockbusterista, iTunesista, Microsoft Storesta, Netflixistä, Rakuten Playsta, SF Anytimesta ja Telia Playsta.

6. Adaptation. Minun versioni (2002)

Tämä Nicolas Cage -elokuva oli Top 10 myös noin vuosi sitten, kun aiheena olivat Oscar-ehdokkuuksien erikoisuudet!

Käsikirjoittaja Charlie Kaufmanin piti sovittaa elokuvaksi faktapohjainen kirja, mutta hän ei saanut otetta ja kärsi valkoisen paperin kammosta. Hän kirjoittikin tarinan itsestään tuskailemassa kirjan sovittamisen kanssa ja antoi itselleen vielä sosiaalisesti etevämmän kaksosveljen. Cage veti niskaansa läskipuvun ja esitti keskenään erilaisia veljeksiä mainiolla tavalla samalla kun Kaufmanin metatasot sekoittavat katsojan päätä.

Cage saikin Oscar-ehdokkuuden, mutta edellä minitulle Top-listalle elokuva päätyi Kaufmanin olemattoman kaksosen käsikirjoitusehdokkuuden vuoksi.

Spike Jonzen ohjaama erittäin vinkero elokuva löytyy Blockbusterista, Elisa Viihteestä, Google Playsta, iTunesista, Microsoft Storesta, SF Anytimesta, Telia Playsta ja Viaplaysta.

5. Lord of War (2005)

Andrew Niccolin tieteiselokuvat kuten Gattaca, Simone ja In Time ovat viihdyttäviä, mutta niihin sisältyy myös satiiria ja sosiaalista kommentointia. Niin sisältyy myös Lord of Wariin, mutta vaikka tositapahtumiin ja oikeisiin henkilöihin perustuva elokuva on erittäin jännittävää katsottavaa, se on myös Niccolin kyynisin elokuva.

Cage on Yuri Orlov, joka jo nuoresta pitäen ymmärtää ihmisten tarpeen varustautua asein ja ennen kaikkea tuon tarpeen taloudelliset mahdollisuudet. Hänestä tulee menestyvä mustan pörssin asekauppias niin ”tavallisille” rikollisille kuin sotaa käyville osapuolille – joskus jopa rintamalinjojen molemmilla puolilla. Hän saa peräänsä idealistisen etsivän (Ethan Hawke) samalla kun veljen (Jared Leto) omatunto alkaa kolkuttaa. Jälleen on käyttöä Cagen kyvylle tehdä pahiksista kiinnostavia.

Lord of War löytyy ainakin täältä: SF Anytime, Telia Play ja SF Anytime.

4. Paha poliisi – määräsatama New Orleans (Bad Lieutenant: Port of Call New Orleans, 2009)

Edellä mainittu kyky oli jälleen tarpeen, kun Cage esitti Katrina-myrskyn jälkeisen New Orleansin poliisia, joka selkävamman vuoksi kehittää pahan kipulääke- ja huumausaineriippuvuuden. Hän joutuu yhä kaltevammalle pohjalle käyttäessään asemaansa hyväkseen aineiden saamiseksi, eikä poliisia aina voi erottaa rosvosta. 

Cage on sillä hilkulla tehdä holtittomasta hahmostaan myös hillittömän, mutta toisaalta hänen valintansa sopivat Werner Herzogin tapaan ohjata. Mutta kaiken rypemisen ja kurjuuden maksimoinnin ohella elokuva onnistuu sanomaan jotain vakavaakin rakenteellisista yhteiskunnallisista ongelmista. Paha poliisi päätyikin monen kriitikon vuoden parhaat -listalle.

Leffa löytyy Blockbusterista, Google Playsta, SF Anytimesta ja Telia Playsta.

3. Drive Angry (2011)

Drive Angry on niitä elokuvia, joiden valinnasta Cagea on arvosteltu ja jotka antavat tekosyitä pitää häntä entisenä lahjakkuutena. Se on kuitenkin myös niitä tapauksia, jotka todistavat, että jos hölmöihin mutta rankkoihin fantasiatoimintoihin pistetään edes vähän ajatusta ja Cage on sopivassa mielentilassa, lopputulos on energistä grindhousea.

Saatanalliset voimat ovat pelissä, mutta Cage kaahaa pyhän raivon vallassa pelastamaan lapsenlastaan, jonka maailmanlopun kultti on kaapannut uhratakseen tämän Helvetin porttien avaamiseksi. Hölmön hubassa menossa yhdistyy Cagen arvostamat ylilöyty väkivalta ja nopeat klassikkoautot.

Drive Angry on katsottavissa Blockbusterissa, Google Playssa, iTunesissa, SF Anytimessa, Telia Playssa ja Viaplayssa.

2. Color Out of Space (2019)

Gardnerin kolmilapsinen perhe muuttaa äidin rintasyöpäleikkauksen jälkeen isoon kartanoon keskellä perimätiedon mukaan ”pahaa” metsää. Cagen esittämä isä yrittää harrastaa pienimuotoista kasvisten ja alpakoiden kasvattamista, mutta sitä on vaikea saada kannattavaksi. Äidinkin sijoitusasiakkaat vähenevät epäluotettavien tietoliikenneyhteyksien vuoksi. Lapset oireilevat kukin tahoillaan.

Perheenjäsenten hermot ovat siis kireällä jo siinä vaiheessa, kun tontilla tömähtää outo meteoriitti. Pian on ilmeistä, että outous ei jää siihen, vaan meteoriitti levittää ympärilleen outoa, turmelevaa vaikutusta, joka koskee niin luontoa kuin tilan kasveja ja eläimiä – sekä Gardnereita.

Color Out of Space on yksi kunnianhimoisimpia H.P. Lovecraft -filmatisointeja, varsinkin käytettävissä olevat resurssit huomioon ottaen. Se vaatii myös katsojalta niiden vanhanaikaiseen maalailuun eläytymistä. Richard Stanley on kuitenkin saanut punottua outoiluun mukavaa epämiellyttävää tunnelmaa.

Nicolas Cage sopii mainiosti perheenisäksi, joka yrittää pitää perhettään kasassa samalla, kun hän itse on hajomassa kappaleiksi. Hän osoittaa, että hänen ”hulluutensa” on hallinnassa hänen niin halutessaan, sen verran luontevasti hän liukuu mielentilasta toiseen.

Color Out of Space löytyy ainakin palveluista Google Play, iTunes, Microsoft Store, Rakuten TV, SF Anytime, Telia Play ja Viaplay.

1. Pig (2021)

Nicolas Cage sai Pig-elokuvasta uransa parhaita arvioita. Todennäköisesti se johtuu siitä, että kriitikot olivat jo muutaman vuoden ajan odotelleet tilaisuutta kehua häntä. Mikä ei tarkoita, etteikö hänen roolisuorituksensa olisi mainio, päinvastoin.

Elokuva kertoo metsässä asuvasta erakosta, joka elättää itsensä myymällä sikansa kanssa metsästämiään kallisarvoisia tryffelisieniä hienostoravintoloille. Kun lahjakas sika varastetaan, miehen on lähdettävä etsimään sitä ”sivistyneestä” maailmasta ja kohdattava siinä sivussa omaa menneisyyttään.

Michael Sarnoski on ensikertalainen pitkän elokuvan ohjaaja- ja käsikirjoittaja, mutta kokonaisuus pysyy hänen hallinnassaan. Cagea on joskus syytetty diivailusta, mutta nyt hän esittää menneisyyden murtamaa miestä, joka ei halua elämältä paljon – mutta pitää siitä sitten myös kiinni. Vaikka Cage on erinäisistä syistä tehtaillut useampiakin elokuvia vuodessa vetäen jotkut överiksi ja kävellen jotkut läpi kuin unissaan, on joukossa selvästi myös tapauksia, jotka hän haluaa tehdä ja ottaa tavallisesti vakavammin. Pig on selvästi yksi niistä.

Vaikka elokuvan konsepti on aavistuksen hölmö, se ei ole Cagea haitannut, sillä hänellä on vainua sille, mitä hölmölläkin materiaalilla on mahdollista tehdä.

Pigin voi löytää  Google Playsta, iTunesista, Rakuten Playsta ja SF Anytimesta.

Koonnut: Jouni Vikman

Lisää luettavaa