Ennio Morricone valloitti: ”Hetkeäkään ei ollut epäilystä, ettei olisi oltu legendan seurassa”

Episodin toimitus kävi Ennio Morriconen konsertissa ja vaikuttui.

1.12.2016 09:21

Säveltäjälegenda Ennio Morricone esiintyi Hartwall Areenalla keskiviikkona. Seuraavassa Episodin toimituksen vaikutelmia konsertista.

Jouni Vikman:

”Maestro ei ole mikään räiskyvä showmies, mutta ei tarvitsekaan. Hetkeäkään ei ollut epäilystä, ettei olisi oltu legendan seurassa. Pieni mies piti hyppysissään suurta musiikkia. Hyvä elokuvamusiikki luo tunnelmaa ja palauttaa tunteita – mutta herättää mielikuvia ja toimii myös itsenäisesti. Molempia konsertissa koettiin.”

Jussi Huhtala:

”Oli järisyttävä kokemus nähdä ja kuulla monet jo lapsuudesta tutut legendaariset sävellykset Morriconen itsensä johtamana. Konsertti oli jaettu tyylikkäästi teemoittain, joista osa oli omistettu ohjaajille kuten Sergio Leone ja Giuseppe Tornatore ja osa elokuville kuten Linnake ja Hateful Eight. Oma kohokohtani oli Leonen elokuvista koottu sarja The Modernity of the Myth in Sergio Leone’s Cinema. Oli kuitenkin myös hienoa, että konsertissa kuultiin musiikkia sellaisistakin elokuvista, jotka ovat vuosikymmenien mittaan unohtuneet. Harva tietää esimerkiksi Punainen teltta -elokuvaa, mutta Morricone muistutti, että sen musiikki tekee edelleen vaikutuksen.”

Jesse Raatikainen:
Hyvä, pahat ja rumat on hieno elokuva, mutta sitä ei voisi kuvitella ilman sen musiikkia. Musiikki tukee elokuvaa, mutta parhaimmillaan se rupeaa elämään omaa elämäänsä. Morriconen tapauksessa se pitää paikkansa aina. Kaikki italialaisen mestarin säveltämät elokuvat eivät ole olleet niitä elokuvamaailman kirkkaimpia, mutta musiikki elää ja voi paremmin kuin koskaan.

Hartwall Areenalla Morricone sai arvostetun Prahan sinfoniaorkesterin soimaan uskomattoman kauniisti. Odotettuja klassikoita kuultiin, mutta paljon myös tervetullutta tuntemattomampaa materiaalia. The Ecstasy of Goldin ja muiden tutumpien ohella yleisö sai kuulla italialaisdraama Metti una Sera a Cenan mainion tunnarin sekä hienon Punainen teltta -ryppään.

Varsinainen setti ennen encorea päättyi Linnakkeen mahtipontisiin säveliin. Elokuvamusiikkia puhtaimmillaan!

20 minuutin väliaika osoittautui liian lyhyeksi areenalliselle ihmisiä. Vessajonot esimerkiksi muodostuivat vasta kun kuulutettiin konsertin pian jatkuvan. Ja väliajalla tietysti toiset katsojat saivat taas uuden syyn juoda kaljaa. Sain ystävällisesti kuulla yläpuoleltani kommenttiraitaa alkavista kappaleista, sillä ruuduille ilmestyi aina kappaleen ja elokuvan nimi. ”Öö… Thö Röd Tent”, ”Vans upon a taaim in Ameerika” tai ”I pro… me… Sposi. Sposi. Spoosi.” Näiden katsojien onneksi käsiaseet ja veitset on kielletty konserttipaikoilta.

Kaiken kaikkiaan konsertti oli upea kokemus. Olen iloinen, että Fullsteam toi Morriconen Suomeen, näitä ehdottomasti lisää. Katsojat onneksi löysivät tapahtuman. Ja hei, Suomi sai kolme encorea, Ruotsi pari päivää sitten vain kaksi. Torille.”

Lisää luettavaa