Viime aikoina on jälleen kiinnitetty huomiota suomalaisten elokuvien käsikirjoitusten tasoon. Monet ohjaajat ja näyttelijät osaavat hommansa, mutta hyviä tarinoita ei tunnu tulevan esiin. Ehdotan ratkaisuksi, että napataan ideat entistä avoimemmin suoraan Hollywoodista. Siellä käsikirjoituksia tehdään valtavasti, ja tuotantoon päässeet tarinat ovat käyneet läpi tiukan seulan. Hollywoodissa on yleinen käytäntö napata hyviä ideoita kilpailijastudiolta, ja sen takia samasta aiheesta ilmestyy usein kaksi tai useampia elokuvia lähes yhtä aikaa. Miksi suomalaiset elokuvayhtiöt eivät voisi muka rohkeasti tehdä sitä samaa? Tässä muutama idea elokuvan tarinaksi.
Presidentinlinna valloitettu
Esikuvat: White House Down, Olympos on valloitettu
Ohjaus: Renny Harlin
Pääosissa: Peter Franzén, Ville Virtanen, Satu Silvo, Ville Haapasalo
Ohjaaja Renny Harlin ja tuottaja Markus Selin tekevät jälleen yhteistyötä pitkän tauon jälkeen. Elokuva kertoo suoraselkäisestä turvamiehestä (Peter Franzén), joka suojelee Suomen presidenttiä (Ville Virtanen) kaikissa tilanteissa. Salilla yhdessä treenaavan ja kevyttä läppää heittelevän kaksikon yhteistyöhön tulee vakava särö, kun presidentin vaimo (Satu Silvo) joutuu traagiseen onnettomuuteen matkalla hyväntekeväisyystilaisuuteen. Turvamies syyttää tapahtumasta itseään ja eroaa tehtävästään. Hotelli Kämpin ovimieheksi siirtynyt turvamies palaa kuitenkin työhönsä pyytämättä ja yllätyksenä, kun Ville Haapasalon esittämän venäläisterroristin johtama rikollisjoukko hyökkää presidentinlinnaan. Seuraa räjähtäviä toimintakohtauksia, joissa ohjaaja Harlin häpeilemättä lainaa paitsi tuoreita Hollywood-tuotantoja myös omaa Die Hard 2 -elokuvaansa.
Lätkässä
Esikuvat: Youngblood – Lätkä veressä, Lämäri, Miracle – Unelma voitosta
Ohjaus: Dome Karukoski
Pääosissa: Mikko Leppilampi, Pamela Tola, Elina Knihtilä
Jääkiekko on Suomessa kansallisurheilua, mutta siitä ei ole tehty vielä kunnon elokuvaa. Teemu Selänteestä kertova dokumentti on tulossa, mutta kunnon draamaelokuva puuttuu. Hollywoodissa on tehty lukuisten urheiluleffojen lisäksi myös monia mainioita jääkiekkoaiheisia elokuvia, joista voisi ottaa mallia. Elokuvan varsinaisessa tarinassa voisi kuitenkin käyttää hyväksi Suomen jääkiekkohistorian dramaattisia vaiheita. Pääosaan valitaan tietenkin jääkiekkoa itsekin pelannut Mikko Leppilampi, ja ohjaajaksi sopisi salibandya harrastava Dome Karukoski. Leppilammen esittämä huippuhyökkääjä tekee läpimurron MM-kisoissa, kun hän iskee kolme maalia verkkoon finaalissa Ruotsia vastaan. Siitä seuraa menestyksekäs ura NHL-joukkueen kapteenina ja viisi Stanley Cup -mestaruutta. Dramatiikkaa elokuvaan tuovat vakava sairaus ja siitä toipuminen sekä riitaisa avioero alkoholistivaimosta (Elina Knihtilä) ja sitä seurannut romanssi entisen Miss Suomen (Pamela Tola) kanssa.
Nimetön Cheek-elokuvaprojekti
Esikuva: Mikä tahansa Hollywood-tuotanto, jossa näyttelee rap-muusikko
Ohjaus: Timo Koivusalo
Pääosissa: Cheek, Petri Nygård
Hollywoodissa tehdään valtavasti elokuvia, joissa näyttelee joku rap-artisti isossa tai pienessä roolissa. Lähes jokaisessa televisiosarjassakin tuntuu olevan kiintiöräppäri. Eikä siinä mitään. Räppäreissä on asennetta, ja he tuntuvat pärjäävän myös näyttelijöinä. Miksi ei siis tehtäisi jostain suomalaisesta räppäristä elokuvanäyttelijää vähän samaan tapaan kuin Will Smith, LL Cool J tai Mos Def nostettiin muusikoista valkokangastähdiksi. Ja kukapa olisi parempi valinta kuin komea ja raamikas Cheek, joka sopisi mainiosti sankarin rooliin ja kelpaisi kaikenlaiselle elokuvayleisölle. Ja kun vauhtiin päästään, niin roiston rooliin voisi pestata toisen räppärin. Huumediilerin tai sutenöörin osaan sopisi mainiosti rivosuinen Petri Nygård. Kun elokuvan juonesta ei vielä ole tarkempaa tietoa, niin ohjaajaksi valitaan Timo Koivusalo, joka ei vierasta mitään elokuvan lajityyppiä.
Muumipeikko ja Nuuskamuikkunen: Noitajahti
Esikuva: Hannu ja Kerttu: Noitajahti
Ohjaus: Jalmari Helander
Pääosissa: Mikko Kivinen, Taneli Mäkelä
Muumit ovat kaikkialla maailmassa tunnettu suomalainen brändi, mutta miksi tehdä muumielokuvia vain lapsille? Suuri elokuvayleisöhän koostuu toimintaa kaipaavia teineistä ja nuorista aikuisista. Otetaan siis mallia norjalaisohjaaja Tommy Wirkolasta. Hän pääsi tekemään ison budjetin Hollywood-leffan kekseliäällä idealla, jossa saduista tutut Hannu ja Kerttu ovat kasvaneet aikuisiksi. Suomalaisessa versiossa Muumipeikko (Mikko Kivinen) ja Nuuskamuikkunen (Taneli Mäkelä) eivät ole kilttejä satuhahmoja vaan noitia jahtaavia toimintasankareita. Rare Exportsin ohjaaja Jalmari Helander pitää huolen paitsi näyttävästä visuaalisuudesta myös siitä, että tarinassa on mukana vinkeitä lapsilta kiellettyjä kauhuelementtejä.
My Life with Monsieur Mosse
Esikuva: My Life with Liberace
Ohjaus: Aleksi Salmenperä
Pääosissa: Martti Suosalo, Lauri Tilkanen
Michael Douglas tekee hienon paluun Steven Soderberghin elokuvassa My Life with Liberace. Paitsi että Douglas näyttelee erinomaisesti, hän pistää itsensä peliin ja esittää uskaliaasti homomiestä useissa rakkauskohtauksissa. My Life with Liberace on muutenkin niin hyvä, että pitäähän siitä tehdä suomalainen versio. Mutta kuka on Suomen Liberace, josta elokuva kertoo? Kukapa muukaan kuin 1970- ja 1980-lukujen kohujulkkis Monsieur Mosse, joka itse asiassa pisti paremmaksi kuin Liberace. Siinä missä viihdetaiteilija Liberace pysyi kaapissa koko elämänsä ajan, uskalsi hiustaiteilija Monsieur Mosse tulla ulos kaapista ahdasmielisellä 1970-luvulla. Elokuva perustuu Mossen elämästä kertovaan kirjaan, ja nimirooliin sopii täydellisesti elämäkertaelokuvien erikoismies Martti Suosalo. Nuoren rakastajan rooliin valitaan kaunispiirteinen Lauri Tilkanen. Elokuvan ohjaa Suomen oma Steven Soderbergh eli Aleksi Salmenperä.
Jussi Huhtala
Kirjoittaja on Episodin toimituspäällikkö. Seuraa Twitterissä: @JussiHuhta1a