Elokuvan nimestä huolimatta se ei käsittele päivää, jolloin isälle viedään kahvit sänkyyn ja annetaan lahjaksi sotakirja. Tarinan keskiössä ovat yksinhuoltaja-Saimi (Laura Birn) ja hänen 13-vuotiaat, taekwondoa harrastavat kaksostyttönsä Aava ja Iiris (Varpu ja Vilja Rintanen), jotka kärsivät siitä, etteivät tunne isäänsä. Nuorempana Tavastia-klubin takahuoneessa eri bändien kanssa bilettänyt Saimi ei itsekään ole täysin varma, kuka tuo isä voisi tarkkaan ottaen olla.
Samaan aikaan Pelastusarmeijan palvelukodissa asuva Timo (Tomi Lindfors) saa huonoja uutisia lääkäriltä. Hänen elinaikansa olisi enää kahdesta kuukaudesta kahteen vuoteen, elintavoista riippuen. Takavuosien rankka alkoholinkäyttö on tuhonnut sisäelimet eikä pari vuotta aiemmin koettu aivoinfarkti, joka on vienyt Timon pyörätuoliin ja vaikeuttanut puhetta, ole sekään varsinaisesti helpottanut tilannetta. Jokapäiväisissä asioissa Timoa auttaa hänen lapsuudenystävänsä ja Pelastusarmeijan työntekijä Veikko (Tommi Korpela).
Aava ja Iiri haluavat vimmaisesti tietää isänsä henkilöllisyyden, minkä Saimi haluaa estää. Tytöt eivät kielloista välitä vaan tutkivat ja tonkivat esiin muutaman ehdokkaan. Ilmeisimmät eivät osu maaliinsa, mutta eräältä he saavat vahvan vinkin, joka johdattaa heidät Timon ja Veikon jäljille.
Ohjaaja-käsikirjoittaja Aleksi Salmenperä on ollut suomalaisen kansakunnan kaapin päällä mitä elokuvaan tulee jo yli 20 vuoden ajan. Hänen ensimmäinen pitkä elokuvansa oli Lapsia ja aikuisia vuodelta 2004. Se sai osakseen paljon huomiota ja seitsemän Jussi-ehdokkuutta, mutta oli vasta esisoittoa siitä, mitä tuleman pitäisi. Seuraava elokuva Miehen työ (2007) räjäytti pankin kunnolla samalla luoden Salmenperän tarinankerrontatyylin ja aihemaailman. Elokuva myös aloitti hänen, Tommi Korpelan ja Jani Volasen yhteistyön. Salmenperä käyttää mielellään samoja näyttelijöitä elokuvissaan.
Monipuolisuuttaan hän on esitellyt tekemällä tv-sarjoja, joista viimeisin on ollut tämän talven puhutuin sarja L/over – ikuisesti minun, jossa jo entuudestaan tuttu Jani Volanen esittää hyytävää kirjailijahahmoa. Salmenperä on tehnyt myös lyhytelokuvia eikä dokumenttielokuvan maailmakaan ole hänelle vieras.
Isänpäivä kertoo Salmenperälle tyypilliseen tapaan karhean ja jopa sydänverellä piirretyn tarinan jokaista hahmoaan syvästi rakastaen. Se on inhimillinen, surumielinen ja humaani elokuva, joka paljasta hahmojensa kipupisteet. Silti mukana on huumoria, joka vain syventää tarinansa tenhoa. Erityisesti Korpelan ja Lindforsin välinen kemia toimii huikealla tavalla. Eikä ihme, sillä he ovat olleet tosielämässä ystäviä jo ala-asteajoilta.
Laura Birn on aina erinomainen minkä roolityön ikinä tekeekin. Suurimmat yllättäjät ovat nuoret kaksoset Varpu ja Vilja Rintanen. Heidän luonteikkuutensa ja läsnäolonsa kameran edessä on vaikuttavaa.
Hannu Liekso
Isänpäivä -elokuvan traileri
