Hääpäivä saa yllättävän käänteen, kun palkkatappajien ryhmä saapuu paikalle ja teurastaa koko juhlaseurueen. Ainoastaan morsian selviää rytäkästä hengissä, tosin koomaan vajonneena. Naisen viimein herätessä unestaan vannoo hän koko sydämestään kostoa entisille palkkamurhaajakollegoilleen. Uma Thurmanin esittämä Morsian aikoo löytää Billin, joka kaiken takana. Niinpä hän aloittaa verisen maailmanympärimatkan, jolta ei ole paluuta.
Kill Bill: The Whole Bloody Affair on yhteen liitetty ja pidennetty versio elokuvista Kill Bill: Volume 1 ja Volume 2. Siinä on mukana muutama lisäkohtaus ja verinen samuraitaistelu, joka aikaisemmassa julkaisussa oli mustavalkoinen, jotta vältyttäisiin ikärajan nostosta R:stä NC-17:ään. Myös anime-osaa on laajennettu ja dialogia on muutettu sieltä täältä.
Kill Bill on saanut vaikutteita jokaisesta elokuvan lajityypistä. Sen tyyli hämmentää mutta toimii jopa mestarillisesti. Nopeat zoomaukset, sommittelulinjat ja komedialliset hetket on rytmitetty mainiosti, ja toimintaa on helppo seurata koko elokuvan ajan. Vaikka lavastus ja tyyli tuntuvat teatterimaisilta, niin jotenkin ihmeen tavalla se sopii hyvin elokuvan kerrontaan eikä tunnu missään kohdassa tunnu halvalta.
Vaikka pinnalta katsoen voisi luulla elokuvan olevan vain päätöntä ja veristä väkivaltaa, sen taustalla on koko ajan teema ja sanoma elämästä nauttimisesta kaikin siemauksin. Jokaisen salamurhaajan takana on oma teema, joka näyttää elämä voi lähteä rikollisen uralla eri suuntaan.
Levitykseen tuotu versio kestää 4 h 35 min sisältäen väliajan, joka katkaisee tarinan Osien 1 ja 2 välillä. Valinta on ymmärrettävä, sillä neljä tuntia istumista yhteen putkeen on pitkä aika. Silti Kill Bill antaa enemmän, kun sen näkee yhtenä elokuvana.
Kill Bill: The Whole Bloody Affair on mestariteos, joka tuntuu vielä tänäkin päivänä ainutlaatuiselta. On mukava nähdä ohjaajan näkemys teoksesta, johon studio aikoinaan kajosi. Nyt sen näkee juuri sellaisena, kun se oli tarkoitus kokea; verisenä, kornina ja seksikkäänä.
Werneri Pihlajamäki