Ronja (Luiza Idrizi) odottaa joulua ja toivoo kotiinsa isoa joulukuusta. Hänen isosiskonsa Melissa (Anna Drakopoulou Sverrisdottir) pitää hänestä huolta, sillä isä viettää suurimman osan ajasta baarissa. Ronja kuitenkin onnistuu saamaan isälleen työpaikan, ja näyttääkin siltä, että tällä kertaa joulu olisi erilainen. Jääkaappi täyttyy hetkellisesti ruuista, mutta pian isän alkoholiongelmat alkavat taas, ja isosisko joutuu paikkaamaan isän toilailuja. Aikuiset ja tytön ainoa koulukaveri aikuiset ymmärtävät hyvin nopeasti millaisesta elämäntilanteesta on kyse. Pian heidän naapurinsa (Staffan Göthe) leikkii perheen isoisää paikatakseen isää joulujuhlissa.
Jouluinen tarina on hyvin lavastettua ja kuvattua perhearkea rikkinäisestä perheestä, jossa alkoholi on vallannut talon ilmapiirin. Kameratyöskentelyn heiluvat kuvat talosta täynnä lastenleluja tuntuvat ahdistavilta, sillä kumpikaan tyttö ei koskaan leiki leluilla tai edes koske niihin, sillä he joutuvat isänsä vuoksi kasvamaan aikuisiksi aivan liian nopeasti.
Perheen isä (Jan Gunnar Røise) on lämminhenkinen hahmo alkoholismista huolimatta. Hänen näyttelee peittääkseen pahaa oloa tyttärensä edessä ja se tuntuu aidolta sekä luontevalta, vaikka pienistä eleistä ja sanoista tytär aavistaa hänen olevan taas alkoholin vaikutuksen alaisena.
Lavastukseen on panostettu, sillä Ronjan ”isoisän” asunto on aivan erilainen kuin hänen omassa kodissaan. Jouluvalot ja lämpimät tapetoidut seinät toimivat kontrastin keinoin koko elokuvan ajan. Ainoat lämpimät ja kirkkaat värit ovat tyttöjen mennessä nukkumaan tai ulkona olevat jouluvalot arjessa. Lusia-mekon silittäminen ja sen kantaminen kouluun merkitsee Ronjalle enemmän kuin muille, rikkaille lapsille. Siinä elokuva onnistuu parhaiten; nostamaan arjen pienistä eleistä ja iloista enemmän merkitystä kuin rahvaalle ja hyvinvoivalle ihmiselle.
Stargate – Jouluinen tarina on raskas mutta palkitseva jouluelokuva. Aikuiset saanevat tarinasta enemmän irti kuin lapset, ja tapa jolla elokuva käsittelee alkoholismia on raskasta katsottavaa. Elokuva ei ehkä nosta joulumieltä vaikka onkin jouluelokuva. Se edustaa joulun vaiettua osaa, josta ei puhuta, eli yksinäistä perhe-elämää ja vähätuloisten lasten tapaa viettää pyhäpäiviä.
Werneri Pihlajamäki
Stargate – Jouluinen tarina -elokuvan traileri
