Ben Affleckin ohjaama Argo on poliittinen trilleri, jonka tapahtumat lähtevät liikkeelle vuoden 1979 marraskuusta alkaneesta Teheranin panttivankikriisistä. Tuolloin Yhdysvaltain Iranin suurlähetystö vallattiin ja 52 lähetystön työntekijää otettiin panttivangeiksi. Kaappaajat olivat paikallisia opiskelijoita, jotka vaativat Yhdysvaltoja luovuttamaan maanpakoon lähteneen syrjäytetyn šaahi Reza Pahlavin.
Teksti: Jussi Huhtala
Kuusi lähetystön työntekijää pääsi pakenemaan, ja he saivat piilopaikan Kanadan lähetystön tiloista. Sielläkään he eivät olleet turvassa, sillä panttivankikriisi näytti jatkuvan pitkään, ja kaappaajat olivat heidän jäljillään.
CIA päätti järjestää erityisen turvaoperaation kuuden piileskelevän diplomaatin pelastamiseksi. Operaation puuhamieheksi palkattiin 38-vuotias Tony Mendez, jota elokuvassa esittää Ben Affleck ohjaamisen ohella.
Mendez oli ennen tätä tehtävää toiminut 14 vuotta CIA:n teknisen toimiston palveluksessa. Osaston erikoisosaamiseen kuului muun muassa räjähtävien sikarien suunnittelu Fidel Castrolle ja kissojen mikittäminen salakuuntelutehtävissä.
Mendezin omaa erikoisalaa oli ihmisten pelastaminen tukalista tilanteista henkilöllisyyttä muuttamalla. Hän oli muun muassa muuttanut mustan CIA-virkamiehen ja aasialaisen diplomaatin valkoihoisiksi liikemiehiksi käyttämällä naamioita.
Tällä kertaa Mendezin tehtävä oli viedä kuudelle Kanadan suurlähetystössä piileskelevälle diplomaatille väärät passit ja tuoda heidät Yhdysvaltoihin tavallisella reittilennolla. Tehtävä oli yksinkertainen mutta kaikkea muuta kuin helppo. Ajatolla Khomeinin johtaman Iranin hallitus antoi kaappaajille tukensa, ja käytännössä kaikki maan viranomaiset halusivat päästä kuuden piileskelevän diplomaatin jäljille. Tarvittiin joku, joka pystyi saattamaan kuusi ihmistä turvaan turvallisesti, ettei yhä tiukemmaksi kasvava iranilaisten tiedusteluverkosto löydä heitä matkan varrella. Tony Mendez oli tähän tehtävään juuri oikea mies.
Ensin Mendezin suunnitelmaan kuului muuttaa amerikkalaisten kansalaisuus kanadalaiseksi. Se tuntui sopivalta, koska kieli ja kulttuuri olivat lähellä toisiaan. Kanadalaisia esittäville diplomaateille tarvittiin lisäksi peitetarina ja selitys sille, mitä he tekivät maassa. Iranin viranomaiset esittivät passin haltijoille hyvinkin hankalia kysymyksiä, joten pelkkä väärä henkilöllisyys ei riittänyt.
Ensin ajateltiin, että he voisivat olla englanninopettajia, mutta kaikki Iranin englanninkieliset koulut oli suljettu. Kanadan hallituksen edustaja ehdotti, että he voisivat olla viljelykasveja tutkivia elintarvikeasiantuntijoita. Mendez torjui idean epäuskottavana, koska Iranissa oli talvi ja lunta maassa.
Kukaan operaatiota suunnittelevista virkamiehistä ei viikkoon keksinyt sopivaa peitetarinaa. Sitten Mendezillä välähti. Hän muuntuisi irlantilaiseksi elokuvatuottajaksi nimeltä Kevin Costa Harkins, joka etsisi Iranista kuvauspaikkoja Hollywood-elokuvaa varten. Vaikka Iranin hallitus vastusti Yhdysvaltojen politiikkaa, maahan haluttiin kansainvälisiä yrityksiä, jotka toivat mukanaan länsivaluuttaa. Mendez piti kaiken puolin uskottavana, että innokkaat kanadalaiset elokuvantekijät voisivat lähteä tekemään elokuvaa Iraniin, siitäkin huolimatta että maa oli poliittisesti tulenarka paikka.
Mendez teki ideansa pohjalta yksityiskohtaisen suunnitelman, joka oli niin vakuuttava, että hänen esimiehensä CIA:ssa hyväksyivät sen panemisen täytäntöön.
Mendezillä oli Hollywoodiin yhteyksiä, jotka olivat perua hänen aiemmista tehtävistään. Hän soitti vanhalle tuttavalleen John Chambersille (1923–2001), joka oli myös muuntautumisen asiantuntija. Chambers oli voittanut erikois-Oscarin Apinoiden planeetan maskeerauksesta.
Mendez tapasi Chambersin (jota elokuvassa esittää John Goodman) ja efektiasiantuntija Bob Sidellin, jotka lähtivät heti mukaan operaatioon. Mendez, Chambers ja Sidell loivat vajaassa viikossa uskottavan Hollywood-tuotantoyhtiön käyntikortteineen ja keksivät kuudelle työntekijälle cv:t ja filmografiat.