Jodie Foster on Hollywoodin tunnetuimpia lapsinäyttelijöitä, joiden ura ei ole mennyt jollain lailla traagisesti pieleen heti aikuisena.
Foster uskoo tietävänsä mitä hänelle kävi lapsena 1970-luvulla.
Lue myös: Jodie Fosterin tähdittävä murhamysteeri sai vahvan Rotten Tomatoes -arvosanan
Foster tähditti 15-vuotiaana Pieni tyttö, joka asuu kujan päässä (1976) -nimistä elokuvaa. Hän esittää klassikkoelokuvassa seksuaalisen hyväksikäytön uhria.
Fosterin taidot havaittiin, kun hän sai Oscar-ehdokkuuden hieman myöhemmin samana vuonna ensi-iltansa saaneesta Taksikuskista. Hänestä tuli sen hetken suurin lapsitähti.
Nyt hän kertoo, miksei joutunut seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi lapsena.
– Olen todella joutunut pohtimaan sitä, miten pelastuin. Tietysti siellä oli mikroaggressioita. Jokainen, joka työskentelee alalla, on kokenut misogynistisiä mikroaggressioita. Se on osa naisen elämää, eikö niin? Mutta mikä esti minua kokemasta niitä hirveitä kokemuksia, ja mihin lopulta uskon? Se, että minulla oli tietty määrä valtaa jo noin 12-vuotiaana, Foster kertoi.
– Joten siihen mennessä, kun sain ensimmäisen Oscar-ehdokkuuteni, olin osa toisenlaista ihmisryhmää, jolla oli valtaa, ja olin liian vaarallinen kosketettavaksi. Olisin voinut pilata ihmisten urat tai soittaa ”sedälleni”, joten kukaan ei uhannut minua.
Foster totesi myös, että suojautumiseen saattoi vaikuttaa hänen persoonallisuutensa ja tapansa toimia suoraviivaisesti turhia ajattelematta.
– Se voi myös johtua vain persoonallisuudestani. Toimin hyvin suoraan ja lähestyn maailmaa samalla tavalla. Minua on hyvin vaikea manipuloida tunteiden kautta, koska en toimi tunteideni ohjaamana, Foster sanoi.
– Saalistajat käyttävät mitä tahansa keinoja manipuloidakseen ihmisiä ja saadakseen heidät tekemään sen, mitä he haluavat. Se on paljon helpompaa, kun henkilö on nuorempi, heikompi tai ilman valtaa. Juuri tästä saalistava käytös on kyse: vallan käyttämisestä toisten vähättelyyn ja hallitsemiseen.
Foster on hyvin kiitollinen Martin Scorseselle roolistaan Taksikuskissa.
– Kuinka onnekasta olikaan olla osa 1970-luvun elokuvien kultakautta, joiden aikana syntyi joitakin Amerikan merkittävimmistä elokuvista, parhaiden ohjaajien teoksia ja auteur-elokuvia, Foster hehkutti.
Lähde: Unilad