Halloween-aika on jälleen täällä! Kurpitsapäiden somistama mörköjuhla on tietysti paras mahdollinen ajankohta katsoa kauhuelokuvia, ja nyt Loudwire on julkaissut kaikkien rockmusiikin ystävien silmissä kiinnostavan listan. Puheenaiheena nimittäin ovat maineikkaiden raskaan rockin tekijöiden lempparikauhuleffat, ja Loudwire on metsästänyt näitä muun muassa Ghost-johtaja Tobias Forgen, Guns N’ Rosesin Slashin ja Ozzy Osbournen haastatteluista sieltä täältä.
Tobias Forge ilmoittaa olevansa Stanley Kubrickin tuotannon ystävä. Ruotsalaismuusikko nimeää lempielokuvakseen klassikkopätkä Hohdon (1980). ”Olen suuri alppimaisemien ystävä – pidän vuorten lumeen hautautuneista puumökeistä ja sellaisista. Hohdossa on tietysti paljon tätä henkeä. Ja Overlookin hotellissa on jotain erityista. Se on suuri ja pelottava, kyllä, mutta siinä on myös jotain lähes vieraanvaraista. Elokuva väläyttää lisäksi aikoja, kun siellä oli paljon ihmisiä – hotellilla oli omat suuruuden päivänsä, jolloin se oli täynnä elämää. Nykyään kun kauhuelokuvat näyttävät takaumia, historia esittäytyy yhtä synkkänä ja uhkaavana”, Forge kertoi vuonna 2018 Revolverin haastattelussa.
Slash puolestaan mainitsi vuonna 2014 samaisen Revolver-lehden haastattelussa, että hänen suosikkinsa on Richard Donnerin Ennustus (1976) eli alkuperäiseltä nimeltään The Omen. ”Se on vain niin hyvin käsikirjoitettu. Se kiteyttää hyvin sen, mistä [Slashin omassa tuotantoyhtiössä] Slasher Filmsissä on kysymys: hahmovetoisista, psykologisista, aidosti pelottavista elokuvista eikä – toisin kuin firman nimi antaa ymmärtää – slasher-elokuvista, sellaisista aivottomista teurastusleffoista. Nekin ovat hyviä tiettyyn pisteeseen asti, mutta siitä on tullut eräänlainen normi koko alalla. Ja se tuntuu aika vanhentuneelta, tiedätkös?” Slash tuumaa jutussa.
Itse ”Pimeyden prinssi” Ozzy Osbourne puolestaan paljasti vuonna 2023 Metal Hammerille, että häneen suurimman vaikutuksen on tehnyt Manaaja (1973). ”Managerimme tuli juttelemaan meille, kun olimme [Black Sabbathin kanssa] kiertueella. Hän sanoi, että teidän täytyy mennä katsomaan tällainen leffa kuin Manaaja. Me ihmettelimme, että mikä ihmeen Manaaja, mitä helvettiä se tarkoittaa. Hän sanoi vain, että menkää nyt katsomaan se. Olimme Philadelphiassa yhdessä leffateatterissa, ja meinasimme paskoa housuihimme! Se tuntui niin aidolta. Menimme ihan sekaisin! Siinä me olimme, Black Sabbath ja minä olin olevinani Pimeyden prinssi ja kaikkea sellaista, ja lopulta meidän piti mennä katsomaan toinenkin elokuva ihan vain saadaksemme muuta ajateltavaa. Se oli niin mieletöntä.”