1980-luvun toimintaleffojen kultakausi tuotti suuren määrän suoraviivaisia, mutta viihdyttäviä elokuvia, joissa lihaksikkaat sankarit ratkoivat maailman ongelmia suurilla aseilla ja vielä suuremmilla egoilla. Sylvester Stallonen ja Arnold Schwarzeneggerin ohella yksi genren tunnistettavimmista kasvoista oli Chuck Norris, jonka karatetaustainen, tuimakatseinen olemus teki hänestä täydellisen pienemmän budjetin toimintasankarin. Norris sai oman ikonisen franchisensa Cannon Filmsin tuottamasta Suoraa toimintaa (Missing in Action) -sarjasta, joka ammensi voimansa Vietnamin sodan jälkihöyryistä ja amerikkalaisten kaipuusta yksiselitteisiin sankaritarinoihin.
Kaksi ensimmäistä Cannon Filmsin tuottamaa Suoraa toimintaa -elokuvaa kuvattiin peräjälkeen Filippiineillä kesän 1984 aikana.
Lance Hoolen ohjauksessa kuvattu ensimmäinen elokuva kertoo Vietnamissa sotavankina olevasta James Braddockista (Norris). Hän ja muut amerikkalaisvangit kokevat epäinhimillistä kohtelua leirin sadistisen komentajan Yinin (Soon-Tek Oh) otteessa, eikä heillä ole mielessä mikään muu kuin pakeneminen. Se vaikuttaa kuitenkin mahdottomalta, sillä Yin on rakennuttanut leirin ympäristöön tappavia ansoja. Braddock ei kuitenkaan luovuta.
Toisessa, Joseph Ziton ohjaamassa elokuvassa kotiutunut mutta painajaisia sodasta näkevä Braddock palaa takaisin Vietnamiin pelastamaan viimeisiä salaisissa leireissä pidettäviä amerikkalaisia sotavankeja. Tarinan ytimessä on kylmän sodan ajan propagandaa, trillerimäistä jännitystä ja suoraa toimintaa, jossa dialogi jää toissijaiseksi räjähdysten hoitaessa puhuttelun.
Ziton ohjaama Suoraa toimintaa oli suora vastaus Rambo – Taistelija 2 (Rambo: First Blood Part II, 1985) -elokuvan kehittelyyn. Elokuvan konsepti sai itse asiassa alkunsa käsikirjoitusluonnoksesta, jonka James Cameron kirjoitti vuonna 1983 elokuvan Taistelija (First Blood, 1982) jatko-osaa varten, ja joka kiersi Hollywood-studiosta toiseen, toiveena noin 30 miljoonan dollarin budjetti. Tämä selittää samankaltaiset juonikuviot Rambo – Taistelija 2 -elokuvan ja Suoraa toimintaa -sarjan välillä. Cannon Groupin edustajat kertoivat, että Cameronin käsikirjoitus – jonka budjettiin heillä ei ollut varaa – toimi heidän elokuviensa innoittajana. Lopulta Cannon Films tuotti ja julkaisi kaksi ensimmäistä Suoraa toimintaa -elokuvaa kaksi kuukautta ennen Rambo – Taistelija 2:n julkaisua välttääkseen tekijänoikeusrikkomuksista johtuvat oikeusjutut.
Kun elokuvat oli kuvattu ja leikattu valmiiksi, tuottajat arvioivat niiden katsomisen jälkeen, että jatko-osa oli kaupallisesti vetävämpi ja muutenkin parempi. Näin ollen he päättivät vaihtaa elokuvien julkaisujärjestystä. Alkuperäisestä jatko-osasta tuli Suoraa toimintaa (Missing in Action, 1984) ja alkuperäisestä ykkösosasta Suoraa toimintaa II – Pako helvetistä (Missing in Action 2: The Beginning, 1985).
Tämä osoittautui erinomaiseksi ratkaisuksi, sillä ensimmäisestä elokuvasta tuli Cannon Filmsin mittapuulla suurmenestys (noin 2,5 miljoonan dollarin budjetti, yli 22 miljoonan dollarin valkokangastuotot). Samalla se avitti toista, huomattavasti synkempää ja vähemmän toiminnallista ”esiosaa” menestymään paremmin (noin 2,4 miljoonan dollarin budjetti, alle 11 miljoonan dollarin valkokangastuotot), kuin se olisi todennäköisesti tuottanut ollessaan sarjan ensimmäisenä julkaistu elokuva.
Tämän elokuvakaksikon voi nyt katsoa ilmaiseksi Rakuten TV:ssä. Suoratoistoihin on valittavissa suomenkielinen tekstitys. Ja jotta saat katselukokemuksesta nousujohteisen, katso elokuvat siinä järjestyksessä kuin ne oli alun perin tarkoitus julkaista!
Katso James Braddockin tarinan aloittava Suoraa toimintaa 2: Pako helvetistä täällä (kesto 100 minuuttia mainoksien kera).
Tarinaa jatkavan Suoraa toimintaa -elokuvan voit katsoa täällä (kesto 106 minuuttia mainoksien kera).
Kummankin elokuvan ikäraja on K-16.
Suoraa toimintaa 1 ja 2 kuuluvat myös MGM Plussan valikoimaan. Sen sijaan sarjan kolmas osa ei ole katsottavissa missään suoratoistopalvelussa. Se on kuitenkin julkaistu – kahden ensimmäisen osan tavoin – suomiteksteillä varustettuna DVD:nä.
Alla elokuvien trailerit, triviaa ja tietoa Chuck Norris -vitsikulttuurista.
TRIVIAA
- Nimi Braddock sai inspiraationsa Dustin Hoffmanin esittämästä Benjamin Braddockista elokuvassa Miehuuskoe (The Graduate, 1967). Tuottajien ideana oli luoda Vietnamin sodan sankari, jolla olisi laiskan kalifornialaisopiskelijan nimi.
- Suoraa toimintaa sai ensi-iltansa Suomessa 29.3.1985. Elokuvan ikäraja oli K-16 ja se oli leikattu useasta kohtauksesta. Katsojia valkokankaiden äärelle kertyi 27 795.
- Suoraa toimintaa 2: Pako helvetistä kiellettiin Suomessa kokonaan (ikäraja: KK) vuoden 1986 tarkastuksessa, perusteena ”raaistava” – vaikka elokuvaa oli leikattu yli 3 ja puoli minuuttia. Elokuva sai K-16-ikärajan vuoden 2012 uusintatarkastuksessa.
CHUCK NORRIS -FAKTAT
Chuck Norrisin ympärille kasvanut vitsikulttuuri, englanniksi Chuck Norris Facts, syntyi 2000-luvun alussa internetin huumoriyhteisöissä. Sen ideana oli keksiä absurdeja, liioiteltuja väitteitä Norrisin yliluonnollisista voimista ja miehisistä ominaisuuksista – kuten:
- Chuck Norris ei nuku. Hän odottaa.
- Kun Chuck Norris tekee punnerruksia, hän ei nosta itseään – hän painaa maata alaspäin.
Alla muutama Suoraa toimintaa -elokuviin liittyvä Chuck Norris -fakta.
- Vietnamin sota päättyi vasta, kun Chuck Norris päätti tehdä Suoraa toimintaa -elokuvan.
- Cannon Films ei markkinoinut Suoraa toimintaa -elokuvia. Se vain kertoi ihmisille, että Chuck Norris on mukana. Liput myytiin loppuun itsestään.
- Suoraa toimintaa -elokuvissa ei ollut käsikirjoitusta. Tuotantoryhmä vain seurasi Chuck Norrisia ja kuvasi, mitä tapahtui.
- ”Missing in Action” ei tarkoita kadonneita sotilaita. Se tarkoittaa vihollisia, jotka katosivat, kun Chuck Norris saapui paikalle.
- Chuck Norris ei näe painajaisia Vietnamista. Vietnam näkee painajaisia Chuck Norrisista.
Lue myös: Nyt ilmaiskatselussa: Painajaismaista noitakauhua – ”Kuin Ken Russell olisi ohjannut Hohdon”