Elokuvaohjaaja Timo Koivusalon kolmastoista ohjaustyö on Risto Räppääjä ja Liukas Lennart, joka on samalla suositun Risto Räppääjä -elokuvasarjan neljäs osa. Koivusalo on astunut kaikki aiemmat osat ohjanneen Mari Rantasilan paikalle, ja myös koko näyttelijäkaarti on uudistettu. Koivusalo odottaa yleisön reaktioita tähän suurella mielenkiinnolla.
– Tähän mennessä ei ole ollut ongelmia. Joku on saattanut sanoa, että hänellä meni pari minuuttia, ennen kuin hahmot taas tunnisti samoiksi. Risto Räppääjä -tarinoita on kuitenkin kerrottu eri puolilla Suomea teattereissa, ja niissä esityksissä on aina ollut mukana eri näyttelijät. Sikäli sarja on hyvin venyvä, hän sanoo.
Liukas Lennart on Koivusalon ensimmäinen lastenelokuva. Hän kertoo halunneensa tehdä elokuvasta sellaisen, jonka hän olisi itse halunnut nähdä lapsena.
– Itsekäs lähtökohta, mutta sellainen se oli.
Elokuvan tarinassa Rauha-täti on päättänyt etsiä Ristolle isähahmoa lehti-ilmoituksella.
– Lähtökohta on se, ettei Ristolla ole isää ja äiti vain matkustelee ulkomailla – siksi Risto asuu Rauha-tädin luona. Teema on tässä päivässä, sillä nykyään on olemassa erilaisia perheitä: On yksi äiti, kaksi äitiä, yksi isä, kaksi isää tai sitten on lapsia edellisistä liitoista. Ei ole mitään oikeaa standardiperhettä, kunhan lapsella on turvalliset vanhemmat siinä lähellä. Jos haluaa jotain suurempaa sanomaa hakea, niin tämä on se näkökulma tarinan takana.
Ehkäpä suurin ero aiempiin osiin verrattuna on musikaalielementtien hillitseminen – musiikki on edelleen tärkeä osa elokuvaa, mutta hahmot innostuvat lauleskelusta harvoin. Selvimmin erottuu kohtaus, jossa Risto ja Nelli keskustelevat radiopuhelimessa laulaen.
– Siinäkään ei rikottu illuusiota laulamalla kameralle. Tarina jatkuu Riston ja Nellin tavoitellessa toisiaan radipuhelinten kautta. Muut laulukohtaukset ovat niitä kohtia, joissa Risto Räppääjä laulaa lavalla tai Cantores Minoresin kanssa.
Koivusalo kertoo, että kolmen lapsen isänä hän on pyrkinyt erityisesti ottamaan myös aikuiskatsojat huomioon. Ajatus koko perheen elokuvasta on otettu vakavasti.
– Olen vienyt lapsiani katsomaan lastenelokuvaa, jossa tahtoi usein isänä olla jumalattoman tylsää. Haluaisin, että aikuisetkin viihtyisivät ja voisivat viettää onnellisen hetken perheen kanssa. Olisi aika hienoa, jos se toteutuisi.
(Episodi/Joonas Alanne)