Välillä sitä tulee katsottua jotain niin kamalan huonoa, että sitä on vaikea uskoa todeksi. Pandemian keskellä kuvattu ja vasta hiljattain ilmestynyt Maailmojen sota on tästä malliesimerkki. Paperilla ihan mielenkiintoiselta kuulostava idea on todellisuudessa ällistyttävän tylsä ja sen viihdearvo perustuu lähinnä meemeiksi muodostuneisiin hölmöihin hetkiin.
Elokuva on uusi näkemys moneen kertaan filmatusta H.G. Wellsin klassikkoromaanista. Will Radford (Ice Cube) on Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriön ammattihakkeroija, jolta ei jää mikään huomaamatta. Lapsiaan jopa hälyttävän tarkkaan seuraava mies huomaa olevansa pian kiipelissä, kun avaruusolennot hyökkäävät maahan ja tilanne pitäisi selvittää tietokoneen äärestä.
Kyllä, elokuva tapahtuu käytännössä kokonaan Willin tietokoneen ruudulla, jossa pomppii milloin mitäkin sovelluksia. Tuotesijoittelu ei voisi tuntua ilmeisemmältä, mutta sitten elokuva päättää lähteä nuoleskelemaan suuryrityksiä oikein kunnolla, kun koko loppuratkaisu nojaa täysin erään palvelun varaan. Melkoista.
Niklas Tirkkonen
Tähdet ★
