Ensimmäisessä Nobodyssä Hutch Mansell lähti pahisten perään kosto mielessään. Tällä kertaa hän ei pääse heistä eroon lomallakaan. Bob Odenkirkin esiteltyä hissukan jokamieshahmonsa vuoden 2021 Nobodyssä tekijät alkoivat miettiä, millainen olisi seuraava elämänvaihe, kun vaimo ja lapset tietävät hänen identiteetistään entisenä tappajana.
– On kulunut kolme vuotta edellisen elokuvan tapahtumista ja näemme miten perhe on kehittynyt, tuottaja Kelly McCormick kertoo. – He joutuivat kokemaan paljon, ja nyt pistämme heidät vielä rajumpaan mankeliin.
Hutchin paiskiessa töitä tappamalla rikollisia muiden rikollisten puolesta, kotiolot kärsivät. Hutchin ja Becca-vaimon kalenterit ovat täynnä eivätkä kohtaa; he kommunikoivat lähinnä muistilappujen kautta.
– Jatko-osan haaste on, että kun salaisuus on selvillä, miten kertoa uusi kiinnostava tarina ja luoda jännitettä, tuottaja Marc Provissiero toteaa. – Tiedämme jo Hutchin erityisosaamisesta, joten päätimme luoda haasteet kodin ja työn tasapainottamisesta. Huolimatta verisestä ammatistaan Hutchilla on koti ja perheensä. Se tuo tarinaan yleismaailmallisuutta.
Kun Becca sanoo perheen tarvitsevan pientä taukoa, Hutch päättää viedä porukan teemapuistokaupunkiin, jota rakasti lapsena. Loma voi kuitenkin olla ainut asia, joka herpaannuttaa taitavankin tappajan tarkkaavaisuuden.
– Surkea perheloma pistäisi polvilleen jopa James Bondin, tuottaja Braden Aftergood vakuuttaa. – Vaikka olisit miten hyvä tappaja, se ei auta, kun ruoka on pahaa, hotelli surkea, jonot pitkiä ja vesipuisto löyhkää. Mikään erikoiskoulutus ei auta jokapäiväisisissä inhimillisissä ongelmissa.
– Hutchin taipumus turvautua väkivaltaan sopii hänen alalleen, mutta ei toimi muilla elämän osa-alueilla, McCormick toteaa. – Hutchin provosoiduttua hän joutuu pulaan, mutta tällä kertaa hänen rinnallaan seisova perhe on myös heti vaarassa.
Se tarjosi tekijöille mahdollisuuksia lisätä nujakointiin huumoria, joka teki Nobodystä hitin.
– Nobody 2 on isompi elokuva, kertoo sen tähti ja tuottaja Bob Odenkirk. – Minulla oli enemmän vastuuta tarinan toimivuudesta, ja mukana on enemmän juonta, tappelua ja henkilökehitystä.
Odenkirkin mukaan lopputuloksena on elokuva, joka on vaikuttava, hauska, yllättävä, hillitön, verinen – ja suloinen.
Apua Kaukoidästä
Ohjaajana toimi indonesialainen Timo Thahjanto, New Indonensian Extreme -nimellä tunnetun tyylin edelläkävijä, jonka eksoottisen toiminnan ystävät tuntevat sellaisista nimikkeistä The Night Comes for Us ja The Shadow Strays. Yhdessä Kimo Stamboelin kanssa Tjahjanto tunnetaan Mo-veljeksinä. Nobody 2 on Tjahjanton ensimmäinen studioelokuva ja ensimmäinen englanninkielinen ohjaus.
– Monet ohjaajat eivät pidä jatko-osien tekemisestä, koska joku on jo määritellyt niiden sävyn, Odenkirk kertoo. – Timo teki kuitenkin Nobody 2:sta Tjahjanto-elokuvan, joka on alkuperäistä synkempi ja jossa on enemmän toimintaa, enemmän verta. Se on vanhaa kunnon yksinkertaista, vankkaa tekemistä, jonka kuvaus ja valaistus häkellyttävät.
Tjahjanto halusi korostaa asioita, jotka erottivat jatko-osaa alkuperäisestä. Siinä missä talvella tapahtuva ensimmäinen elokuva oli pimeä ja melankolinen, uutuus sukelsi auringossa kylpevään lomaestetiikkaan.
– Ajattelimme, että tehdään siitä leikkisä, kesäinen ja perhekeskeinen, Tjahjanto kertoo. – Se johti toimintaan, jotka tasapainoilevat karun ja leikkisän välillä.
Ohjaaja halusi mukaan realististen, paljain käsin käytyjen nyrkkitappeluiden karheaa ja sottaista brutaaliutta.
– Toiminta on yleismaailmallinen kieli, hän toteaa ja käyttää esimerkkinä vuoden 2011 indonesialaista ilmiötä The Raid: Redemption.
– Siinä oli tuoretta, energistä toimintaa, joka on hitaasti löytänyt tiensä Hollywoodiin. Näyttelijät saavat tehdä pitempiä ottoja. Se voi olla kömpelöäkin, koska en halua tehdä sliipattua. Parhaissa mma-tappelijoissakin on maanläheistä huolimattomuutta, joka tekee lajista kauniin. Se sopii Hutchiin, joka likaa kätensä mutta on myös huolimaton ja hajamielinen. Silti hän jatkaa eteenpäin.
– Timo on verinen tyyppi, mikä sopi tähän tapaukseen. Hän kunnioitti Bobin toiveita, hahmojen kaarta ja haluamaamme suuntaa, mutta omilla mausteillaan. Sen toiminnassa on uutta energiaa, mutta edelleen hutchmaisesti, McCormick lupaa.
Tuottaja David Leitch tietänee itsekin jotain ikimuistoisista tappeluista, onhan hän ohjannut sellaisia elokuvia kuin Bullet Train, Deadpool 2 ja Atomic Blonde. Hänestä oli itsestään selvää, että Tjahjanto kasvattaisi panoksia.
– Katsokaa hänen tähänastisia töitään: päättömiä, väkivaltaisia, vatsanpohjassa tuntuvia ja verisiä. Juuri mitä tarvitsimme Nobody 2:een.
Mansellin perheestä…
Hutch Mansell työskentelee kokopäiväisenä tappajana kuitatakseen edellisessä osassa kertyneen 30 miljoonan dollarin velan gangstereille. Hän on tehnyt rauhan demoniensa kanssa. Hän rakastaa työtään ja on onnistunut pitämään tappamisen ja lähiöelämänsä lokeroissaan vaarantamatta perhettään… vielä.
– Ensimmäisen elokuvan lopussa tiesimme Hutchin väkivaltaisesta luonteesta, hänen kyvyistään ja sidoksistaan pahaan agenttimaailmaan, ja jatkoimme siitä, Odenkirk toteaa. – Loimme hahmon, joka ei välttämättä aivan salaa pidä muiden hakkaamisesta. Hän nauttii työstään, kun hänellä on syy siihen.
– Mutta monen työnarkomaani-isukin tavoin Hutch ei ole kovin paljon läsnä. Kiinteistövälittäjävaimo Becca on myös koko ajan liikenteessä. Lapset kasvavat ja heillä on omat kiireensä. Hutch näkee perheensä hajoavan, ja päättää viedä porukan muistojensa paratiisiin.
Onni ja autuus ei kestä kauan. Asiat alkavat mennä pieleen heti perheen saavuttua turistirysään.
– Hutchilla ei ole syytä väkivaltaan, hän on itse asiassa luvannut Beccalle hillitä itsensä. Mutta pelihallissa heidän Brady-poikansa joutuu tönittäväksi ja Hutch puuttuu peliin. Kun yksi järjestyksenvalvojista läpsäiseen Sammy-tytärtä, Hutchin itsehillintä pettää. Hutchin räjähdys herättää kaupungin kulisseissa toimivan rikollisorganisaation huomion.
Odenkirk käytti kaksi vuotta päästäkseen elämänsä kuntoon Hutchin esittämiseksi ensimmäisessä elokuvassa. Urakka oli nyt kovempi, koska hänen piti käydä miehestä, joka käyttää kroppaansa kokopäiväisenä aseena.
– Vaikka olen vanhempi, pystyin kattavampiin tappeluihin ja erilaisiin liikkeisiin, Odenkirk nostaa omaa häntäänsä. – Minua inspiroi Jackie Chan. Lapseni eivät hänen elokuvistaan pitäneet, ne olivat kuulemma liian pitkiä. Mutta poikani rakasti Police Storya. Se on lutuinen ja stuntit ovat upeita.
Becca Mansell on hyväksynyt totuuden miehestään palkkatappajana, mutta hänella saattaa olla omiakin erityistaitoja hihassaan. Connie Nielsen palaa rooliin, jossa Becca ei välttämättä enää tyydy katsomaan toimintaa sivusta.
– Becca on tajuttun haluavansa Hutchin kokonaisuudessaan, tuottaja Kelly McCormick kuvailee. Hän tuntee nyt miehensä ytimiä myöten ja haluaa hänet sellaisena. Se on kaunis rakkaustarina.
– On kuin Hutchille olisi annettu lupa rangaista pahiksia, Nielsen toteaa. – Hän pitää siitä ehkä liikaakin perheensä kustannuksella.
Aluksi Becca on skeptinen lomapaikkakunta Plummervillestä, mutta tykästyy siihen, vaikka ei ehdi nauttia tunteesta pitkään. Nobody 2 paljastaa myös uusia asioita Beccan ja Hutchin historiasta.
– Vihjailemme heidän yhteisestä menneisyydestään ja tarinasta perhekulissin takana. Becca ei ole avuton, kun tilanne niin vaatii. Ei juonipaljastuksia, mutta… olen nauttinut valmistautumisesta aika hienoihin stuntteihin, Nielsen kiusoittelee.
– Bob on hieno ihminen, hän muistaa kiittää kaikkia avustajiakin. Kotimaani Tanska on tasa-arvon paratiisi, joten arvostan sellaista.
Hutchin David-isä ja Harry-veli liittyivät ensimmäisen elokuvan kärhämään venäläisganstereita vastaan. Christopher Lloydin ja RZA:n esittämät hahmot ovat mukana jatko-osassakin.
David, entinen FBI-agentti ja Vietnam-veteraani asustaa vanhainkodissa, mutta Lloydin tapaan hän on valmis palaamaan eläkkeeltä sopivasta syystä.
– Pidän hahmosta ja pidän Bobin kanssa työskentelystä, Lloyd kertoo. – David pitää asioiden tolasta, sillä hän voi jatkaa vanhoja hommiaan. Hän voi pelastaa elämiä, hän voi tappaa. Hän voi taas loistaa erityiskyvyillään.
Salaperäinen Harry on jin Hutchin jangille. Hän elää verkkojen ulkopuolella, mutta on vain soiton päässä, kun perhe tarvitsee häntä. Matkoillaan Harry on poiminut erinäisiä taitoja.
– Nobody 2:ssa Harry soittaa Hutchille serenaadin shamisenilla, kolmikielisellä japanilaisella soittimella. Hän taistelee hetken fiiliksen mukaan. Nobodyssä hän käytti tarkkuuskivääriä vihollisten napsimiseksi. Nyt hän on omaksunut japanilaisia taitoja tekniikoihinsa.
– Olen katsonut toimintaa koko ikäni. On ollut valaisevaa olla itse mukana tällaisessa franchisessa, RZA kuittaa.
…pahiksiin
John Ortizin esittämä Wyatt Martin on Plummervillen vesipuiston vastahakoinen pyörittäjä. Hänen isänsä oli legendaarinen helppoheikki, ja Wyatt on perinyt tämän jo rapistuvan turistikohteen. Hän kohdistaa toiveensa teini-ikäiseen poikaansa, jolla olisi mahdollisuus päästä pois kaupungista ja ryhtyä baseball-pelaajaksi.
– Aluksi Wyattia voi pitää yksinkertaisena tapauksena, koska hänestä leivotaan pahista, Ortiz sanoo. – Hän on vastuussa kaupungista ja tuntee olonsa uhatuksi, mikä kääntää hänet Hutchia vastaan. Mutta hänessä on enemmänkin piirteitä, ja heillä on Hutchin kanssa paljon yhteistä.
Tekijät näkivät Ortizin mainiona kanavoijana Wyattin kahtiajakoisuudelle.
– Kun John on kuvassa, hän säteilee inhimillisyyttä. Hän on esittänyt niin lukemattomia pahiksia kuin empaattisia isiä, ja hänessä on luontaista syvyyttä ja sielua, David Leitch kuittaa.
– Minulla ei juuri ole ollut mahdollisuuksia näytellä tällaisessa lajityypissä, mutta ajattelin, että antaa palaa! Ortiz itse kertoo. – Muutamassa kohtauksessa saan kunnolla turpiini… ja annan samalla mitalla takaisin.
– Harjoittelimme toimintakohtauksia siinä missä näyttelemisjaksoja. Kun minulla aikaisemmin on ollut toimintakohtaus, minulle on ennen kameran käynnistystä kerrottu minne mennä ja mihin laittaa pääni. Nyt harjoittelimme ja harjoittelimme. Se oli tosi ammattimaista.
Tom Hanksin poika Colin Hanks on sheriffi Abel, Plummervillen vaarallisin mies. Hän vaikuttaa lähinnä Wyatt Martinin virkamerkkiä heiluttavalta turvamieheltä. Sitä myötä hän palvelee myös Wyattin sekopäistä konnapomo Lendinaa. Toisaalta ei koskaan pidä aliarvioida kunnianhimoista miestä, jolla ei ole moraalista kompassia.
– Abel on paha mies, Hanks tokaisee. – Hän tietää mitä haluaa ja on valmis mihin vain sen eteen. Wyatt Martin tykkää pomottaa Abelia ja muistuttaa, että tämä on vain palkattua muskelia. Mutta Abel vain odottaa tilaisuutta raivat tietään ylös tikkaita.
Tekijöistä oli hauska pelata Hanksin sheriffi Abelin ja Ortizin kaupunginjohtajan välisellä kitkalla.
– Yleensä Colin esittää hyviksiä, mutta hän eläytyi pahikseksi sellaisella intensiteetillä, että se oli pelottavaa, tuottaja Marc Provissiero hykertelee.
Kaiken takana häärii psykopaattinen rikollispomo Lendina. Sanat eivät riitä kuvailemaan, miten sekopäiseksi hän äityy, jos hänen käskyjään ei noudateta pikkutarkasti. Virheistä rangaistaan sadistisesti ja kuolettavasti.
Sharon Stonen esittämä Lendina ei vain pyöritä paikallista kasinoa, hän operoi kansainvälistä ase- ja huumekauppaa Plummerville pienillä sivukaduilla. Kun Hutch Mansell tahtomattaan heittää kapuloita rattaisiin, valtiatar on… tyytymätön.
– Kukapa sopisi paremmin bondmaiseksi pahikseksi kuin Sharon Stone, Bob Odenkirk kysyy. – Hänellä on vahva valkokangaspersoona ja hänessä jos kenessä on munaa herättää hahmo henkiin.
Stone ja hänen kolme poikaansa ovat Nobody-faneja.
– Olemme katsoneet sen varmaan viidesti, Stone muistelee. – Kun Bob kysyy mukaan johonkin, vastaus on automaattinen ”Kyllä, kiitos”.
Tekijöille Stonen kaltaisen tähden painoarvo oli avain rooliin. Hutch oli jo kohdannut vaikuttavan konnan ensimmäisessä elokuvassa, joten panoksia oli kasvatettava.
– Sharon Stone toi kiehtovaan hahmoon hienoja ideoita, tuottaja Kelly McCormick sanoo. – Lendina on salaperäinen ja villi, emmekä koskaan ymmärrä häntä täysin.
Stone loi Lendinalle rikkaan taustatarinan, mutta pitää sen salaisuudet itsellään.
– On parempi jättää hahmoihin mysteeriä, Stone toteaa. – Olen keskittynyt olemaan äiti, ja silloin on pysyttävä hillitsemään itsensä. Lendina antoi vetää sokan irti ja näytellä täydellistä mielipuolta. Oli hauskaa ja vapauttavaa näytellä… epätavanomaista hahmoa.
Vähemmän nättiä toimintaa
Tekijöiden mukaan Nobody 2:ssa on 13 erillistä taistelukohtausta ja heistä yksi niistä erottuu erityisesti edukseen.
– Ensimmäisen elokuvan kohokohtia oli bussitappelu, toteaa tuottaja Braden Aftergood. – Se oli kaikista väkivaltainen ja karu mutta myös hauska. Halusimme sen kaltaisen kohtauksen, ja Bob sanoi: ”Tehdään bussitappelu amfibiokulkuneuvossa, ’ankkaveneessä’!” Se Nobody 2:sta muistetaan.
Timo Tjahjanton tavaramerkki puolestaan on yhteenotto macheteilla tai miekoilla. Niinpä stunttitiimi kehitteli Hutchin Harry-veljelle ja yhdelle Lendinan kätyreistä huikean miekkataistelun. Kätyriä esitti Odenkirkin stuntvalmentaja Daniel Bernhardt, joka työskenteli myös John Wick -elokuvissa ja Atomic Blondessa.
– Bob kuuntelee tarkkaan, katsoo mallia ja seuraa liikkeitä, Bernhardt kehuu. – Nyt hän oli jo eri tasolla, eri Nobodyyn oli merkittävä.
Kun taistelutaiteilijat olivat hioneet kauniita kamppailuja, Odenkirk usein pyysi heitä tekemään niistä vähemmän sujuvia.
– Hutch tappelee kömpelömmin, Odenkirk perustelee. – Useimmat stunttyypit ovat paljon nuorempia kuin minä ja tekevät potkuja sun muita, joihin en pysty. Niinpä Hutch yleensä joutuu yhden sulavan iskun sijaan turvautumaan vähemmän elegantteihin moukarointeihin. He suunnittelevat hienoja tappeluja ja minun Hutchini sotkee ne.
Kuvat ja haastattelut: Universal Studios. Toimittanut Jouni Vikman.