Elettiin 1980-lukua, kun videovuokraamot valtasivat Suomen. Kulta-aikaa riitti vuosituhannen loppuun asti – ja vähän sen ylikin – kunnes liikkeet alkoivat vähentyä vuosi vuodelta. Nykyään niihin ei juurikaan enää törmää.
Vuokraamoaikoihin elokuvan katselu ei alkanut passiivisesti suoratoistopalveluiden loputtomien valikoiden selaamisesta. Silloin lähdettiin kaveriporukassa, perheen kesken tai vaikka yksin niin sanotulle leffanhakureissulle. Vuokraamossa selailtiin mitä houkuttelevimpia VHS-koteloita (alkuaikoina myös Betamax- ja Video 2000 -kasetteja), jotka lupasivat toinen toistaan mahtavampia elokuvaelämyksiä. Illan elokuvan valintariitti saattoi matkoineen kestää tuntikausia, mutta oli aina sen arvoinen.
Vuokraamossa elokuvien maailma avautui aivan eri tavalla kuin nykyisin. Ensin huomio kiinnittyi kasetin etukanteen, sitten takakannen tekstiin. Pätevältä vaikuttava leffa esiteltiin muille, ja lopulta – joskus tiukkojenkin vääntöjen jälkeen – valittiin se kaikille sopivin vaihtoehto. Sen jälkeen haettiin karkit, sipsit ja juomat, ja palattiin kotiin television äärelle. Kun kasetilta pyörähtivät tutut varoitustekstit ja trailerit, oli aika uppoutua elokuvaan. Silloin keskityttiin tarinaan – ilman kännyköiden jatkuvaa räpläystä – ja tunnelma oli kohdillaan. Hauskojen komedioiden tai hömelöiden roskaleffojen aikana kotikatsomo saattoi tosin riehaantua äänekkääksi, mutta elokuva vei aina mukanaan.
Videovuokraamojen katoamisen myötä tällainen yhteisöllinen kotikatselu on vähentynyt jyrkästi. Silti niihin aikoihin kasvaneilla on tallessa lukuisia lämpimiä muistoja: leffanhakureissuista, fyysisten kasettien hypistelystä, kansitaiteiden ihailusta – ja ennen kaikkea hetkistä, kun elokuvia todella katsottiin yhdessä. Mutta tämän ei tarvitse jäädä vain menneisyyteen. Lähes saman kokemuksen voi luoda vielä tänäkin päivänä.
Mutta kun videovuokraamoja ei enää ole!
Niin, ne ajat ovat ohi. Ratkaisu elokuvaillan järjestämiseen löytyy kuitenkin toisaalta.
Kirjastosta.
Suomessa on satoja kirjastoja, joista voi lainata elokuvia DVD- ja Blu-ray-levyinä. Onpa mukana jopa muutamia 3D Blu-ray- ja UHD-julkaisujakin.
Elokuvat ovat hyllyissä vähän samaan tapaan kuin ennen videovuokraamoissa. Niitä voi napata käsiinsä oman mielen mukaan, selailla ja ihmetellä, mitä kaikkea onkaan jäänyt näkemättä. Toisin kuin suoratoistopalveluissa, joissa aina samat elokuvat nousevat etusivulle ja suosituslistoihin, kirjaston hyllyt tarjoavat yllätyksiä. Niissä ei tyrkytetä väkisin vain uusimpia julkaisuja – vaikka niitäkin löytyy – vaan mukana on runsaasti vanhempia helmiä ja sellaisia elokuvia, joita ei Suomessa ole katsottavissa mistään suoratoistopalvelusta.
Kun ystävien kanssa – tietenkin muita asiakkaita kunnioittaen – lähtee tutkimaan kirjaston leffahyllyjä, huomaa pian, miten hauskaa pelkkä valitseminen voi olla. Ja yhtä lailla se on mukavaa puuhaa myös silloin, kun etsii sopivaa elokuvaa omassa rauhassa.
Kuin entisajan videovuokraamo – mutta parempi
Kirjastot ovat kuin nykyajan videovuokraamoja – mutta tarjoavat kaksi selvää etua entiseen verrattuna.
Ensinnäkin laina-aika on huomattavasti pidempi kuin vuokraamoaikoina. 1980-luvulla elokuva piti palauttaa tarkalleen 24 tunnin kuluttua tai esimerkiksi seuraavan päivän klo 18 mennessä, jotta välttyi myöhästymismaksuilta.
Toinen, ja lyömätön, etu on ilmaisuus. Kirjastosta lainaaminen ei maksa mitään – säästyneet rahat voi käyttää vaikkapa leffanaposteluihin.
Miksi et siis kokeilisi, miltä aito leffailta kotona tuntuu tänä päivänä? Tai järjestäisi yön yli kestävät yllätysfestarit: jokainen valitsee yhden elokuvan, jotka sujautetaan säkkiin, ja ne katsotaan satunnaisessa järjestyksessä.
Lisäksi kirjastoista löytyy maratoonikatseluun sopivia tv-sarjoja – usein sellaisia, jotka olit jo unohtanut. Hyllyistä voi napata myös mukaansa yllättäviäkin kokoelmabokseja ja tietenkin dokumentteja laidasta laitaan.
Tämä harrastus – tai oikeastaan elokuvaelämys – sopii yhtä hyvin videovuokraamojen veteraaneille kuin uusille kokeilijoille!
Vinkkejä ”uuden videovuokraamosi” käyttöön
Laajimmat elokuvakokoelmat löytyvät aluekirjastoista, joten kannattaa ensin tarkistaa lähimpien kirjastojesi valikoima. Aluekirjastoja on esimerkiksi Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa, Turussa, Tampereella, Oulussa, Rovaniemellä, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Lahdessa.
Elokuvahaasteet
Katsotko paljon elokuvia? Silloin kannattaa tutustua kirjastojen vuosittaisiin elokuvahaasteisiin.
- Pieni Helmet-elokuvahaaste 2025
Suunnattu lapsille, nuorille, perheille, koululuokille – ja aikuisille, jotka haluavat haasteesta lyhyemmän version. Haaste kehittää audiovisuaalista lukutaitoa ja avaa kaikenikäisille uusia maailmoja. Lue lisää täällä. - Helmet-elokuvahaaste 2025
Vuoden aikana katsotaan 50 elokuvaa haastelistan kriteerien mukaan. Voit palata vanhojen suosikkien pariin tai löytää aivan uutta katsottavaa. Lue lisää täällä.
Lisäksi noin 70 kirjastossa ympäri Suomen on käytössä Leffapassi. Jokaisesta lainauskerrasta saa leiman, ja 20 leimaa täyttämällä voi lunastaa lähikirjastosta kolme elokuvaa omaksi. Kun täytät uuden passin, saat taas kolme lisää. Tarkista oman kirjastosi käytännöt.
Nuorille leffaharrastajille
Monissa kirjastoissa järjestetään Kirjastokino-näytöksiä, joissa pääsee katsomaan elokuvia yhdessä muiden kanssa. Muistathan kuitenkin, että kirjastojärjestelmä noudattaa ikärajoja tarkasti ilman joustoa – valitse siis elokuvat oman ikäsi mukaisesti.
Muistathan käytännöt
- Käsittele lainattuja levyjä huolellisesti, jotta ne toimivat myös seuraavilla katsojilla.
- Tarkista kirjastosi aineistojen laina-ajat – ne vaihtelevat kunnittain.
Miksi et muistelisi ”vanhan ajan elokuvavuokrausta” jo tänään? Tai jos et ole sitä koskaan kokenut, heittäydy testaamaan, miltä entisaikojen leffailta tuntuu!
Lue myös: Emmyt on jaettu! – Adolescence ja The Pitt putsasivat pöydän
Lue myös: Haluatko ostaa David Lynchin talon? – Tämän verran pitää latoa dollareita tiskiin
Lue myös: Nyt ilmaiskatselussa: Kultaista kasaritoimintaa – Vietnam, sotavangit ja ylivoimainen Chuck Norris