Helsingin hovioikeus on on tehnyt päätöksen näyttelijä Jasper Pääkkösen hyväksi kiistassa, joka koski hänen nimensä, kuvansa ja äänensä käyttöä alusvaatebrändin mainoskampanjassa. Hovioikeus määräsi The Other Danish Guy -kalsaribrändistä tunnetun Lähde & Co Oy:n maksamaan Pääkköselle 300 000 euron korvauksen.
Tuomion mukaan Pääkkönen ei ollut antanut suostumustaan kampanjaan, jossa hänen persoonallisuuttaan hyödynnettiin mainonnassa televisiossa, radiossa ja verkossa. Korvaus perustuu siihen summaan, jolla Pääkkönen olisi kohtuudella suostunut osallistumaan kampanjaan. Hovioikeus katsoi, että näyttelijän oikeuksia oli loukattu ja hänen henkilöbrändinsä kaupallista arvoa oli käytetty hyväksi ilman hyväksyntää.
Tuomio kumosi aiemman Helsingin käräjäoikeuden päätöksen, jossa Pääkkösen kanne hylättiin ja hänet määrättiin maksamaan Lähde & Co:lle noin 100 000 euroa oikeudenkäyntikuluja. Tuolloin oikeus katsoi, että Pääkkönen oli suostunut markkinointiin osana niin sanottua ”brändilähettilässopimusta”, jonka myötä hän oli sitoutunut yrityksen mainoskasvoksi.
Lue myös: Jasper Pääkkösestä tulee suomalais-japanilaisen sarjan pääosamies
Pääkkönen puolestaan on kertonut olleensa järkyttynyt nähdessään itsensä alusvaatemainoksessa elokuvateatterin mainoskatkolla. Hän kiisti koskaan hyväksyneensä kuvamateriaalin käyttöä niin laajassa mittakaavassa ja vaati mainoskampanjan keskeyttämistä heti sen havaittuaan. Mainoksia esitettiin hänen mukaansa jopa 80 kertaa päivässä.
Jasper Pääkkönen (s. 15.7.1980) on Jussi-palkittu suomalainen näyttelijä ja yrittäjä. Hän nousi suuren yleisön tietoisuuteen 1990-luvun lopulla roolistaan Saku Salinina saippuasarjassa Salatut elämät, mutta hänen elokuvauransa lähti toden teolla liikkeelle Pahat pojat -elokuvan (2003) myötä.
Sittemmin Pääkkönen on saavuttanut kansainvälistä suosiota Viikingit-sarjassa ja Spike Leen elokuvassa BlacKkKlansman (2018). Hän on myös esiintynyt Spike Leen Da 5 Bloods -elokuvassa. Näyttelemisen lisäksi Pääkkönen tunnetaan yrittäjänä ja luonnonsuojelun puolestapuhujana.
Helsingin hovioikeuden ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen, ja osapuolet voivat hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Tapaus on ollut monivaiheinen ja herättänyt paljon keskustelua yksityisyyden suojasta, julkisuuden henkilöiden oikeuksista sekä henkilöbrändin kaupallisesta arvosta.