Nälkäpeli: Balladi laululinnuista ja käärmeistä on vaikuttava paluu Panemin dystooppiseen maailmaan. Esiosa sijoittuu 64 vuotta ennen alkuperäisten elokuvien tapahtumia. Kyseessä ei ole pelkkä nostalgiatrippi. Balladi laululinnuista ja käärmeistä on tarkkanäköinen ja paikoitellen synkkäkin draama siitä, mitä vallanhimo ja pelko voivat tehdä ihmiselle.
Tutustu elokuvaan tarkemmin tästä!
Tarinan keskushahmo on nuori Coriolanus Snow (Tom Blyth), joka yrittää pelastaa köyhtyneen sukunsa aseman Capitolissa. Tapahtumat saavat vauhtia, kun kymmenennet Nälkäpelit järjestetään, ja mentoreiksi valjastetaan Akatemian oppilaita. Snow saa suojatikseen 12. vyöhykkeeltä kotoisin olevan Lucy Gray Bairdin (Rachel Zegler). Hän on kapinallisiin kuuluva laulaja, jonka selviytymiseen harva uskoo.
Toisin kuin aiemmat elokuvat, esiosa keskittyy Capitoliin ja vallan ytimeen. Onko Snow pelastaja vai hyväksikäyttäjä? Blyth tuo rooliin karismaa, joka hiljalleen muuttuu vallanhaluksi ja kyynisyydeksi. Zegler hurmaa Lucy Grayn roolissa musiikillaan ja vilpittömällä kapinahengellään. Heidän välinen suhteensa on elokuvan emotionaalinen sydän.
Ympärillä nähdään vakuuttavia sivurooleja. Viola Davis on karmiva pelinjohtaja, Peter Dinklage karismaattinen Akatemian dekaani, Hunter Schafer hillityn empaattinen Tigris, ja Jason Schwartzman tuo elokuvaan kieroa huumoria kisojen juontajana.
Kolme edellistä Nälkäpeli-elokuvaakin ohjanneen Francis Lawrencen näkemys on visuaalisesti hillitympi kuin sarjan muut osat, ja se on täysin perusteltua. Nälkäpeli on vielä varhaisessa vaiheessaan, ja areena on karu ja klaustrofobinen. Koko asetelma tuntuu raadolliselta: kilpailijat pidetään häkeissä ja heidät valjastetaan viihteeksi, jota Capitol seuraa nautinnolla. Taustalla kytee kysymys: mikä arvo on ihmishengellä, kun eloonjääminen ja valtapeli yhdistyvät?
Elokuvan lähes kolmituntinen kesto antaa tilaa hahmojen kehitykselle ja tarinan monitasoisuudelle. Viimeinen näytös ei ole pelkkää toimintaa, vaan moraalinen luisu, jossa Snow joutuu päättämään, kuka hän haluaa olla, ja mitä on valmis uhraamaan. Lopputulos on hätkähdyttävä tarina, joka näyttää, kuinka pahuutta rakennetaan palanen kerrallaan. Nälkäpeli: Balladi laululinnuista ja käärmeistä ei pelkästään täydennä alkuperäissarjaa, vaan haastaa katsojan pohtimaan vallankäyttöön liittyvää ristiriitaa. Se on näyttävä ja tummasävyinen esiosa, joka ansaitsee paikkansa Nälkäpeli-universumissa.
