Kotimainen tieteiselokuva Veden vartija tuli teattereihin perjantaina 9. syyskuuta, ja sen vastaanotto oli suuri pettymys.
Emmi Itärannan maailmanmenestykseksi nousseeseen Teemestarin kirjaan (2012) perustuva Veden vartija tehtiin suomalaisittain suurella noin 3,5 miljoonan euron budjetilla. Odotukset olivat korkealla, mutta katsojamäärä on jäänyt vaatimattomaksi.
Veden vartija keräsi ensi-iltaviikonloppunaan 3 799 katsojaa, mikä on katastrofaalisen pieni luku näin ison budjetin tuotannolle. Sillä heltisi viikonlopun katsotuimpien elokuvien listalla vasta viides sija, kun ykköseksi noussut Suon villi laulu sai 15 927 katsojaa.
Yleensä elokuvien ensi-iltaviikonlopun perusteella pystytään arvioimaan, mikä on lopullinen katsojamäärä, joten Veden vartijan tilanne näytti todella heikolta jo alkumetreillä.
Toisena viikonloppuna tilanne oli vielä huonompi. Veden vartijaan myytiin vain 1 483 lippua, kun ensi-iltaan tullut Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä nousi ykköseksi keräten 27 437 katsojaa. Veden vartijan kokonaiskatsojamäärä on tällä hetkellä 8539, mikä ei lupaa hyvää elokuvan tulevaisuudelle. Tätä menoa elokuvan lopulliseksi katsojamääräksi jää reilusti alle 20 000. Hittielokuvalle siihen riittäisi yksi päivä. Ensimmäinen Luokkakokous keräsi viidessä päivässä yli 120 000 katsojaa vuonna 2015.
Yleensä kotimaisten elokuvien houkuttimena käytetään Putouksesta tuttuja näyttelijöitä tai muita tunnettuja kasvoja. Veden vartijan pääosassa on suurelle yleisölle tuntematon Saga Sarkola, mikä on saattanut vaikuttaa yleisön vähäiseen kiinnostukseen. Olisiko pääosassa pitänyt olla Krista Kososen kaltainen tähti? Tuskin sekään ei olisi auttanut. Kun tehdään suomalainen elokuva, joka kuuluu vähänkin erikoisempaan lajityyppiin, kuten scifiin tai kauhuun, se ei kiinnosta suurta yleisöä. Krista Kosonen näytteli Syvälle salattu -kauhuelokuvan pääosassa reilut kymmenen vuotta sitten, eikä siitäkään tullut hittiä.
Saara Saarelan ohjaama elokuva on saanut vaisut arvostelut, mutta yleensä se ei suomalaisiin katsojiin vaikuta. Veden vartijan kaltaiselle korkean profiilin elokuvalle kriitikoiden tuki olisi kuitenkin tärkeä. Harva suomalainen kriitikko on kuitenkaan elokuvasta innostunut. Itsekin olisin halunnut pitää elokuvasta enemmän. Hyviä kritiikkejä ei tule, jos elokuva ei herätä vahvoja tunteita. Veden vartijan kanssa niin ei käynyt. Pidin Itärarannan kirjasta paljon, mutta sen vahva tunnelma ei välittynyt valkokankaalle, vaikka elokuva oli kaikin puolin taitavasti toteutettu, ja näyttelijät tekivät hyvää työtä.
Heikko menestys on harmi, sillä Veden vartijassa ei ole mitään perustavaa laatua olevaa vikaa. Kansainvälisesti katsoen 3,5 miljoonaa euroa on pikkuraha, ja kaikki eurot näkyvät valkokankaalla. Elokuvan maailma on uskottavasti rakennettu ja visuaalisesti tyylikäs. Laadukkaasti tuotettua scifiä on kuitenkin maailmalla valtava määrä, ja ehkä Veden vartijasta puuttuu se jokin taianomainen elementti, joka teki Teemestarin kirjasta palkitun menestysromaanin. Se ei säväytä kriitikoita eikä yleisöä.
Veden vartijan mahdollisuudet ovat kansainvälisessä levityksessä. Siihen on varmaan satsattukin, olihan Itärannan romaani maailmanlaajuinen menestysteos. Jos kotimaastakaan ei löydy ymmärrystä, maailmanvalloitus saattaa jäädä haaveeksi.
Jussi Huhtala
Kirjoittaja on Episodin toimituspäällikkö. Seuraa Twitterissä: @JussiHuhta1a
