Sarjamurhaaja, tappajahait ja se Yellowstonen tyttö kohtaavat Cannes-elokuvassa (!), joka on juuri niin tyhmä ja väkivaltainen kuin uskalsi toivoa. (Ikäraja K-16)

Wes Anderson palaa vahvasti valkokankaille uudella liikemaailman likaisiin kiemuroihin sijoittuvalla elokuvallaan, joka varmasti sopii hänen estetiikkansa ja kerrontansa ystäville. (Ikäraja K-12)

Kivien kieltä ja kiertokulkua poeettisella tyylillä. (Ikäraja Sallittu)

Jossain vaiheessa elokuvajuhlia kaikki olivat samaa mieltä: kilpasarjan parhaat elokuvat olivat Joachim Trierin Sentimental Value, tuntemattoman Mascha Schilinskin Sound of Falling, hullu Sirât ja Jafar Panahin It Was Just an Accident. Kun Juliette Binoche’n johtama jury palkitsi juuri nämä elokuvat, kaikki olivat samaa mieltä: tämän vuoden tulokset olivat vähän tylsiä. Tämä vain todistaa, että kriitikko ei ole koskaan tyytyväinen. Ei varsinkaan, jos heitä kuuntelee.

Hengästyttävän ravintoladraaman kuumien kattiloiden äärellä paperittomien siirtolaisten pettymykset amerikkalaiseen unelmaan saavuttavat kiehumispisteensä. (Ikäraja K-12)

Tanskalainen sairaalaan sijoittuva draama on hallittu ja hyvin rajattu tarina lääkäristä, joka joutuu paineistettuna tekemään kohtalokkaan päätöksen ja pohtimaan toimintansa syitä ja seurauksia. Kuulostaa tylsältä, mutta on aidosti kiinnostavaa. (Ikäraja K-12)

Jennifer Lawrence on viimeinen todellinen Hollowoodin elokuvatähti – ainakin jos uskomme Sean Penniä, joka on viime aikoina ollut erittäin puhelias. Siitäkin huolimatta, että Lawrence on pitänyt pientä taukoa tehtyään elokuvia, jotka eivät aivan jaksaneet säväyttää.

Kaikki Hohdon nähneet tietävät, mitä tapahtuu, jos vain paiskii töitä eikä pidä hauskaa. Onneksi jopa Cannesin elokuvajuhlilla voi törmätä veriseen hubaan, joka saa hurraamaan ääneen. Miten Dangerous Animalsin tapainen leffa on festivaalille päätynyt? Kukaan ei tiedä, mutta kaikki ovat kiitollisia.

Foenikialainen juoni ehkä ole Wes Andersonin emotionaalisesti syvin elokuva, mutta pirun kaunis se on. On pakko ihmetellä, voivatko näyttelijät joutua kuvauspaikkojen yksityiskohtien runsauden, Andersonin symmetrisen katseen tai puvustaja Milena Canoneron virheettömien asujen ja legendaarisen pitkien sovitusten pauloihin. Mia Threapleton oli langennut loveen jo kauan ennen kuvauspaikalle päätymistään.

Cannesissa selvitäkseen on kehitettävä paksu nahka ja pitkä pinna, mutta jossain kulkee raja