Ailo – pienen poron suuri seikkailu

/ GENRE ENSI-ILTA 21.12.2018 TÄHDET

Suloisen Ailo-poron matka vasasta uljaaksi nuorukaiseksi juhlistaa Lapin koskematonta luontoa ja kiehtovia eläimiä.

Alussa kuvataan porotokkaa jäisessä lumituiskussa. Katsojalle esitellään Ailo, joka on nyt vuoden ikäinen. Sen jälkeen kelataan vuosi taaksepäin, aikaan jolloin Ailo oli vielä äitinsä vatsassa. Ailo syntyy kesken vaelluksen tunturissa, jolloin pienen vasan selviytymismahdollisuudet ovat huonot. Ailo kuitenkin selviää emonsa huolenpidon ja toimivien vaistojensa avulla.

Ailo – pienen poron suuri seikkailu on ranskalaisen, luontoelokuviin erikoistuneen Guillaume Maidatchevskyn ohjaama Lappiin sijoittuva luontoseikkailu. Maidatchevsky on koulutukseltaan biologi, ja hän on ohjannut paljon luonto-ohjelmia Ranskan televisiolle.

Maidatchevsky on tehnyt Ailon tarinaan myös käsikirjoituksen. Kyseessä ei siis ole luontodokumentti, vaan fiktiivinen tarina, jota tunturin niin ällistyttävä luonto ja eläimet kuvittavat. Ailon tarina kuvataan alun siirtymää lukuun ottamatta varsin kronologisesti vuoden kierron mukaan.

Ailon matkassa nähdään ainakin karhunpentujen paini, vikkelä kärppä, naaliperhe ja kosiskeleva ahma. Koko perheen luontoelokuva kuvaa kauniisti Lapin koskematonta luontoa ja antaa tilaa tunturin eläinten kauneudelle.

Ailon havaintoja selostaa Peter Franzénin kertojaääni. Elokuvaan käsikirjoitettu tarina on koskettava ja paikoitellen hyvin hauskakin. Oravat, naalit ja ahmat saavat kerrontaan yhdistettynä aikaan koomisia tilanteita. Erityisen mieleenpainuva on pieni orava, joka nakertaa suurta pähkinäänsä pikavauhdilla ja se, kun kertoja kuvaa sopulia sanoin ”tuo tunturin oma lihapulla”.

Ailon seikkailu on suomalais-ranskalainen yhteistuotanto. Ranskalaiselta tuotantopuolelta elokuvassa ovat mukana Pingviinien matka -elokuvan tuottajat, suomalaiselta puolelta luontoelokuvien Järven tarina ja Metsän tarina tuottaja Marko Röhr. Toisena kuvaajana elokuvassa on Teemu Liakka, joka oli kuvaajana myös Järven tarinassa.

Elokuvaa kuvattiin lähes puolitoista vuotta Suomen ja Norjan Lapissa. Katsojan eteen piirtyy ennennäkemättömän hienoa materiaalia eri vuodenajoista ja villieläinten touhuista, joita ei yleensä pääse kurkistamaan lähietäisyydeltä.