Mitch Rapp (Dylan O’Brien) ja hänen tyttöystävänsä ovat lomalla Espanjan auringon alla, mutta romanttinen loma muuttuu painajaiseksi terroristien hyökätessä. Tyttöystävä kuolee ja mies vannoo kostoa. Hypätään ajassa 18 kuukautta eteenpäin, ja Rapp on kasvattanut parran ja chattailee terroristien kanssa.
Rapp hyökkää terroristien piilopaikkaan, mutta CIA kuokkii kutsuilla ennen kuin hän saa kostettua tyttöystävänsä kohtalon. CIA värvää Rappin yksikköön, joka jahtaa vaarallista terroristia ympäri maailmaa Stan Hurleyn (Michael Keaton) johdolla.
O’Brien oli kuvaamassa Labyrintti-elokuvasarjan kolmatta osaa, kun hän joutui pahaan onnettomuuteen. Onnettomuuden yksityiskohtia ei ole julkisuudessa kerrottu, mutta näyttelijä oli poissa pelistä pitkän tovin. American Assassin on hänen melko näyttävä mutta todella puiseva paluunsa töihin. Labyrintti-elokuvissa sekä Teen Wolf -sarjassa O’Brien on osoittanut olevansa kelpo näyttelijä, mahdollisesti jopa Hollywoodin uusin teini-ihastus, mutta American Assassin on harmillinen huti nuorelle miehelle.
Elokuva on naurettavan epälooginen ja typerä. Kaikki väännetään rautalangasta. Tiedämme, että Rapp suree tyttöystäväänsä, koska hän on kasvattanut tuuhean parran ja opetellut itsepuolustusta. Mikäli O’Brienille olisi annettu parempaa materiaalia ja käsikirjoitusta olisi muokattu, Rapp olisi voinut olla mielenkiintoinen koston enkeli. American Assassin kuitenkin menee sieltä mistä aita on matalin.
Elokuvassa ei ole mitään mikä tekisi siitä tyylikkään, omalaatuisen tai edes muistettavan. Toimintakohtaukset ovat unohdettavia; olemme nähneet samanlaisia muissa, paljon paremmissa elokuvissa. Elokuva tuntuu ajoittain matkivan Jason Bourne -leffoja, mutta siinä missä Matt Damon ja kumppanit tekivät laatutoimintaa kovalla otteella, on ohjaaja Michael Cousta tyytynyt tusinatavaraan ja turhaan machoiluun. Elokuvasta puuttuu intohimo ja kunnianhimoisuus. Harmi, sillä American Assassin tuntuu olevan ensimmäisen osa useiden elokuvien sarjassa, mutta jatko-osa tuntuu epätodennäköiseltä.
Elokuvan ainoa valopilkku on aina erinomainen Michael Keaton. Keaton ei tässä ole ihan yhtä hyvässä vedossa kuin esimerkiksi Spiderman: Homecoming -leffassa, mutta näyttää silti pitävän hauskaa roolinsa kanssa. Taylor Kitsch esittää elokuvan pääpahista, mutta käsikirjoitus ei anna kellekään tarpeeksi aineksia tehdä hahmoista moniulotteisia. Parempi elokuva olisi myös syventynyt terrorismiin ja sen syihin, mutta Coustalla on liian kiire viedä juonta eteenpäin.
Harmillisesti edes Keaton ei voi pelastaa elokuvaa, jonka perisynti on sen tahattoman naurettava käsikirjoitus. Lopputekstit listaavat neljä käsikirjoittajaa sekä alkuperäisten kirjojen kirjoittajan, mutta ehkäpä juuri liian monen kirjoittajan ideat ovat tehneet elokuvasta sekavan. Se ei ole täysin läpimätä tuotos, mutta pettymys niille, jotka toivoivat uutta toimintaelokuvasarjaa James Bondin ja Jason Bournen rinnalle.