Bridget Jones: Elämä jatkuu

GENRE ENSI-ILTA TÄHDET

Kaikkien yksinäisten naisten sankari Bridget Jones seikkailee jälleen. Helen Fieldingin menestysromaaniin pohjautuvan menestyskomedian jatko-osa alkaa suoraan siitä, mihin edellinen jäi.

Bridget Jones (Renée Zellweger) on siis saanut itselleen miehen, rikkaan ja komean Mark Darcyn (Colin Firth). Mark hyväksyy Bridgetin sellaisena kuin hän on: höpsönä pullukkana, joka nolaa itsensä mitä mielikuvituksellisimmissa tilanteissa. Bridget on edennyt urallaan tv-toimittajaksi asti. Kaiken pitäisi siis olla kertakaikkisen mainiosti, joten katastrofejahan siitä seuraa. Kapuloita rattaisiin iskee Markin pitkäsäärinen avustajakaunotar sekä vanha tuttu, niljakas naistenmies Daniel Cleaver (Hugh Grant).

Komedian pakollinen alkupohjustelu on ainoastaan tarkoitusperäänsä palveleva, eikä kovinkaan sujuva: Bridget kertoo, kuinka hyvin hänen asiansa ovat, ja samalla siis alkuperäisestä elokuvasta tietämättömät katsojat tullaan johdatelluksi aiheen pariin. Yleinen luulo näyttää olevan, että jos ensimmäisen elokuvan hahmot olivat onnistuneita, niistä saadaan jatko-osassa vieläkin hauskempia kärjistämällä niitä. Näin ei kuitenkaan ole. Komediassa on hieman tekemällä tehdyn ja pakonomaisuuden tuntua. Kakkososa ei aivan täytä ensimmäisen asettamia tavoitteita. Hugh Grant oli alun perin ilahduttavaa nähdä omahyväisenä niljakkeena, mutta nyt hänen hahmostaan on tehty karikatyyri, se on viety äärimmäisyyksiin niin, että hauskuus katoaa. Samoin on jossain määrin käynyt Bridgetille. Kun ensimmäisessä osassa hänen sattumuksensa herättivät myötätuntoa, ja hän oli inhimillisyydessään hyvinkin samaistumiskelpoinen hahmo, nyt hän koheltaa liikaa. Vääristä sanoista väärissä paikoissa otetaan kaikki irti, eikä tuoreita oivalluksia tarjota.

Sanalla sanoen Bridget Jones: Elämä jatkuu toistaa ensimmäisen osan juonikuviot ja vitsit, joskin kärjistetympänä, niin että hienovarainen terävyys katoaa. Koska elokuva ei tarjoa mitään uutta tai yllättävää, se tuntuu jokseenkin lattealta. Se kuitenkin onnistuu viihdyttämään samalla tavalla kuin komedioiden jatko-osat yleensä. Jos ei ensimmäisessä elokuvassa saanut tarpeekseen Bridgetin toilailuista, nyt niitä saa sitten lisää. Mikään ei ole muuttunut, kaikki tapahtuu turvallisella kaavalla alusta aina hamaan loppuun. Näkökulmasta riippuen se voi olla negatiivinen tai positiivinen asia. Kysymykseen, mitä tapahtuu onnellisen lopun jälkeen, ei silti välttämättä tarvitsisi edes vastata, ellei keksi tuoretta sanottavaa.


Aiheeseen liittyvät elokuvat